EKEerika Koskinen-Koivisto

Eerika Koskinen-Koivisto

*This is an algorithmically generated author record based on publicly available information.

Current Organizations / Institutes

The organizations/institutes from the scholar's latest article

Previous Organizations / Institutes

The organizations / institutes from the scholar's other articles in the past ten years


Eerika Koskinen-Koivisto has a total of 34 co-authors. Here are the top co-authors by number of shared publications:


Latest Publications

  • Johdanto: miehet ja naiset suomalaisessa palkkatyössä ja sen tutkimuksessa

    by Kirsi-Maria Hytönen, Eerika Koskinen-Koivisto

    "Työ nousee esiin aina, kun tutkitaan ihmistä osana kulttuuria ja sosiaalista yhteisöä sekä taloudellista toimintaa. Työ on ollut osa ihmistä kaikkina aikoina, eikä sen tutkimuksessa voi välttää myöskään sukupuolta — työ on naisten ja miesten tekemää, yhdessä tai erikseen. Tässä artikkelikokoelmassa työn ja sukupuolen yhteen kietoutumista tarkastellaan 1900-luvun suomalaisen modernin teollistuneen palkkatyöyhteiskunnan kontekstissa. Johdannossa pohdimme, miten sukupuolta on merkityksellistetty suomalaisessa työtä ja sen historiaa koskevassa tutkimuksessa. Tuomme esiin tutkimuksen teoreettisia lähtökohtia ja sitoumuksia, joiden katsomme vaikuttaneen työn ja työmarkkinoiden sukupuolittuneisuuden tutkimukseen. Pyrkimyksemme on taustoittaa kokoelman tekstejä ja tarjota lukijalle tulkintakehys teksteille miehistä ja naisista suomalaisessa palkkatyössä."

  • Open Access

    Everyday Life Experiences Matter: A Reflection of My Own Path and the Present & Future of European Ethnology

    by Eerika Koskinen-Koivisto

    Eerika Koskinen-Koivisto started working as the Associate Professor of Ethnology, School of History, Culture and Art Studies, University of Turku in August 2025. In this text, she introduces her own path in European ethnology and reflects on why ethnological research matters.

  • Open Access

    Smokestack Nostalgia or Hypermodern Spirituality?

    by Tuuli Matila, Tiina Äikäs, Vesa-Pekka Herva, Oula Seitsonen, Eerika Koskinen-Koivisto

    Urban exploration is the hobby of those who want to reach the fringes of society and the abandoned and rusting traces of the past. Photography in these forgotten places is as much part of the experience in urban exploration as the actual entering of abandoned buildings. We focus especially on abandoned industrial buildings and how they are represented online. This article attempts to understand the meanings and emotions behind urban exploration and the resulting photography. We argue that urban exploration can be understood as a type of journeying and that such experiences have spiritual and existential aspects. Photography enhances this emotional and spiritual connection with the abandoned sites and is a way of enhancing the experience. Social media enables the sharing of those experiences online.

  • Open Access

    Digital Humanities in the Age of AI: Reflections on Opportunities and Challenges

    by Eerika Koskinen-Koivisto, Anna Kajander

    Digital Research Data and Human Sciences (DRD Hum) Conference – Joensuu, Finland, 10–12 December 2024.

  • Open Access

    Työn arjen tarinat – työelämän etnografiaa

    by Heli Ansio, Ilkka Asikainen, Inka Koskela, Henriikka Kannisto, Janne Tienari, Hertta Vuorenmaa, Eeva Houtbeckers, Vilja Levonius, Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Eerika Koskinen-Koivisto, et al.

    Etnografinen tutkimus on kulkenut työn arjen käytäntöjen sekä yhteiskunnallisten muutosten kuvaajana ja tulkkina jo pitkään. Nykyinen digitalisoituva työ ja tekoälymurros tekevät työn arkeen jalkautuvien etnografioiden merkityksen entistäkin tärkeämmäksi. Etnografiat auttavat ymmärtämään herkällä tavalla, miten piiloiset työkäytännöt, vuorovaikuttamisen ja yhteistyön tavat muuttuvat teknologisessa ympäristössä. Toisaalta etnografit tarkastelevat, millaisista jähmettyneistä rutiineista ja käytännöistä työn arki muodostuu erilaisilla työpaikoilla ja verkostoissa. Kirja koostuu etnografista tutkimusta tehneiden tutkijoiden tarinoista, joissa he kuvaavat miten etnografista tutkimusta nykyisin tehdään, mitä se vaatii tutkijalta ja miten etnografia voi vaikuttaa tutkimukseen osallistuviin henkilöihin sekä tutkijoihin itseensä. Luvuissa liikutaan erilaisilla työn kentillä prosessiteollisuudesta asiantuntija- ja palvelutyöhön, sekä poliittisista eliittiorganisaatioista kestävyysmurroksen toimijaverkostoihin. Teos lisää ymmärrystä etnografisen tutkimuksenteon arjesta ja menetelmistä, sen eettisistä periaatteista sekä työn olemuksen muutoksesta.

  • Open Access

    Tunteet ja hiljainen tieto asiantuntijatyössä

    by Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Eerika Koskinen-Koivisto

    Ethnographic research has long been used to describe and interpret everyday working practices and societal change. Today's increasingly digitalized workflows and the emergence of artificial intelligence make ethnographies that delve into the everyday realities of work more important than ever. Ethnographies help to understand in a sensitive way how hidden work practices, the ways of interaction and collaboration, are changing in a technological work environment. On the other hand, ethnographers explore the rigid routines and practices that make up mundane work in different workplaces and work contexts. The book consists of stories from researchers who have conducted ethnographic research, describing how ethnographic research is carried out today, what it requires of the researcher, and how ethnography can affect the people involved in the research – as well as the researchers themselves. The chapters deal with different fields of work, from process industry to expert and service work, and from elite political organizations to actor networks involved in the sustainability transition. The book enhances understanding of the everyday realities and methods of ethnographic research, its ethical principles, and the changing nature of work. Etnografinen tutkimus on kulkenut työn arjen käytäntöjen sekä yhteiskunnallisten muutosten kuvaajana ja tulkkina jo pitkään. Nykyinen digitalisoituva työ ja tekoälymurros tekevät työn arkeen jalkautuvien etnografioiden merkityksen entistäkin tärkeämmäksi. Etnografiat auttavat ymmärtämään herkällä tavalla, miten piiloiset työkäytännöt, vuorovaikuttamisen ja yhteistyön tavat muuttuvat teknologisessa ympäristössä. Toisaalta etnografit tarkastelevat, millaisista jähmettyneistä rutiineista ja käytännöistä työn arki muodostuu erilaisilla työpaikoilla ja verkostoissa. Kirja koostuu etnografista tutkimusta tehneiden tutkijoiden tarinoista, joissa he kuvaavat miten etnografista tutkimusta nykyisin tehdään, mitä se vaatii tutkijalta ja miten etnografia voi vaikuttaa tutkimukseen osallistuviin henkilöihin sekä tutkijoihin itseensä. Luvuissa liikutaan erilaisilla työn kentillä prosessiteollisuudesta asiantuntija- ja palvelutyöhön, sekä poliittisista eliittiorganisaatioista kestävyysmurroksen toimijaverkostoihin. Teos lisää ymmärrystä etnografisen tutkimuksenteon arjesta ja menetelmistä, sen eettisistä periaatteista sekä työn olemuksen muutoksesta.

  • Open Access

    Kulttuurin rooli asukkaiden koetulle hyvinvoinnille lähiöissä

    by Kaisu Kumpulainen, Olli Ruokolainen, Mervi Luonila, Aino Leppänen, Eerika Koskinen-Koivisto

    Artikkelin tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään kulttuurin roolia lähiöissä asuvien ihmisten hyvinvoinnin rakentumisessa. Lähiö on elinympäristö ja myös kulttuurin kokemisen ja tekemisen paikka noin joka viidennelle Suomessa asuvalle. Artikkelin aineisto perustuu Kulttuuritoiminnan muodot ja merkitykset 2020-luvun lähiössä -tutkimushankkeessa kerättyihin aineistoihin: kyselytutkimukseen sekä etnografiseen haastattelu-, työpaja- ja havainnointiaineistoihin. Sovellamme artikkelissa Erik Allardtin teoriaan pohjautuvaa koetun hyvinvoinnin käsitettä. Hyvinvoinnin eri ulottuvuuksien luokittelun kautta tuomme esille kulttuurin roolia ihmisten mielekkään elämän rakentumisessa lähiöissä. Tutkimus nojaa kulttuurin käsitteen laajaan määritelmään. Sillä tarkoitetaan varsinaisen kulttuuri- ja taidetoiminnan lisäksi yhteisöllisyyttä, paikkaan kiinnittymistä ja mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Tutkimus auttaa tunnistamaan erilaisia asukkaiden hyvinvointia vahvistavia elementtejä lähiympäristössä, kuten lähiöissä. Tutkimuksemme tulosten mukaan suomalaisilla lähiöillä on 2020-luvulla hyvät edellytykset toimia asukkaiden hyvinvointia tukevina asuinympäristöinä. Erityisesti järjestöjen ja omaehtoisen kulttuuritoiminnan rooli on merkittävä. Kulttuurin merkitys koetulle hyvinvoinnille korostuu erityisesti sellaisten väestöryhmien kohdalla, jotka viettävät paljon aikaa asuinalueellaan, kuten ikääntyneet, lapset ja nuoret, maahanmuuttajat ja työelämän ulkopuolella olevat.


  • Omaelämäkerrallinen materiaalisuus ja kodin merkitykselliset esineet

    by Eerika Koskinen-Koivisto, Anna Kajander

    Artikkelimme käsittelee omaelämäkerrallista materiaalisuutta eli oman elämänhistorian kietoutumista esineisiin ja materiaalisuuteen kodin kontekstissa. Analysoimme artikkelissa Elämäni esineet -keruun omaelämäkerrallisia tekstejä. Kysymme, millaiset esineet ovat omaelämäkerrallisia ja miten omaelämäkerrallisuus vaikuttaa kodin esinesuhteisiin. Hahmottelemme kaksivaiheisessa analyysissämme ensin keruun vastauksissa esille tuotujen esineiden kategorioita, jotka laskimme ja visualisoimme Voyant tools -työkalun avulla, ja tämän jälkeen syvennyimme teemoittain siihen, millaisia omaelämäkerrallisia aineksia ja kokemuksia kodin esineisiin liitetään. Sovellamme analyysissämme omaelämäkerrallisen materiaalisuuden ja kodin kuratoinnin näkökulmia. Pohdimme myös esineisiin liittyviä tunteita, muistoja ja aikakerrostumia suhteessa kotien esinemaailmaan ja esineympäristön muutoksiin.


  • Open Access

    Tiedettä, taidetta ja tarinoita - Piippumuistoja-hanke huipentuu

    by Oula Seitsonen, Eerika Koskinen-Koivisto

    Oulun yliopiston Piippumuistoja-hanke huipentui Työväenmuseo Werstaalla, Tampereella, pidettyyn seminaariin.

  • Open Access

    Hikeä, naurua ja nokea – naisten kokemuksia tehdastyöstä toisen maailmansodan aikana

    by Kirsi-Maria Hytönen, Eerika Koskinen-Koivisto

    Kirsi-Maria Hytönen ja Eerika Koskinen-Koivisto kuvaavat vähäiselle huomiolle jääneitä naisten kokemuksia tehdastyöstä talvi- ja jatkosodan ajalta. Eri-ikäiset naiset tekivät tuolloin raskasta ruumiillista työtä suomalaisessa teollisuudessa, "miesten paikalla". Millainen tämä kokemus "miesten maailmasta" oli ja miten se heijastui näiden ihmisten kertomuksissa vuosikymmeniä myöhemmin?