Jonna Pulkkinen
Current Organizations / Institutes
The organizations/institutes from the scholar's latest article
Research Subjects
Jonna Pulkkinen has a total of 28 co-authors. Here are the top co-authors by number of shared publications:
- Jenna Hiltunen
University of Jyväskylä, Finnish Institute for Educational Research
4 shared publications - Kari Nissinen
University of Jyväskylä
4 shared publications - Markku Jahnukainen
Helsingin yliopisto
4 shared publications Piia Lehtola
4 shared publications- Heli Kauppinen3 shared publications
- Jenni Kotila
University of Jyväskylä
3 shared publications
Latest Publications
- Open Access
- 14 October 2026
- Published by Frontiers Media SA in Frontiers in Education
- Vol. 11, 1920637
Low-performing students and growing educational inequalities in Finland
Finland is known worldwide for its good learning outcomes and success in reducing educational inequalities. In this study, we examined trends in educational equality from the perspective of low-performing students in Finland using the Programme for International Student Assessment (PISA) data from 2003 to 2022. We studied changes in the share of low-performing students in mathematics by gender, socioeconomic status (SES), immigrant background, and the community location of schools using descriptive statistics. In addition, we used logistic regression analysis to study the factors that are associated with low performance in 2012 and 2022. The results showed that the share of low-performing students increased across all groups. Since 2012, the share of low-performing students between girls and boys has begun to diverge. The results also showed a strong difference in performance according to SES, with a marked decline in performance among students with low SES. However, the gap between native and immigrant students narrowed from 2012 to 2022, which is explained by the fact that the share of low-performing native students increased. In 2022, for the first time, there was also a difference between schools located in cities and schools located in rural areas. Overall, the examination of trends in the share of low-performing students in different groups indicates growing educational inequalities in Finland. The increase in the share of low-performing students also shows that the compulsory education system is no longer able to level off the performance gap between students, as before.
- 14 October 2026
- Published by Frontiers Media SA in Frontiers in Education
- Vol. 11, 1920637
Open AccessLow-performing students and growing educational inequalities in Finland
Finland is known worldwide for its good learning outcomes and success in reducing educational inequalities. In this study, we examined trends in educational equality from the perspective of low-performing students in Finland using the Programme for International Student Assessment (PISA) data from 2003 to 2022. We studied changes in the share of low-performing students in mathematics by gender, socioeconomic status (SES), immigrant background, and the community location of schools using descriptive statistics. In addition, we used logistic regression analysis to study the factors that are associated with low performance in 2012 and 2022. The results showed that the share of low-performing students increased across all groups. Since 2012, the share of low-performing students between girls and boys has begun to diverge. The results also showed a strong difference in performance according to SES, with a marked decline in performance among students with low SES. However, the gap between native and immigrant students narrowed from 2012 to 2022, which is explained by the fact that the share of low-performing native students increased. In 2022, for the first time, there was also a difference between schools located in cities and schools located in rural areas. Overall, the examination of trends in the share of low-performing students in different groups indicates growing educational inequalities in Finland. The increase in the share of low-performing students also shows that the compulsory education system is no longer able to level off the performance gap between students, as before.
- Open Access
- 17 February 2026
- Published by Springer Nature in Large-scale Assessments in Education
- Vol. 14 (1) , 9
The validity and comparability of motivational constructs in TIMSS 2019
In this article, we examined the construct-related validity of the motivational measures included in TIMSS 2019 of Grade 8 in three Nordic countries— Finland, Sweden, and Norway. We utilized confirmatory factor analysis (CFA) to create three factors from the items of TIMSS Students’ Attitudes Toward Mathematics scales: (1) Students Confident in Mathematics, (2) Students Like Learning Mathematics, and (3) Students Value Mathematics. The model with three factors fitted well in the combined data from the three Nordic countries, but the association with mathematics achievement revealed a suppression effect and/or multicollinearity problems with the factors, which limits the interpretations of the results. Thus, we also tested an alternative model comprising three first-order factors and one second-order factor. We named this second-order factor “Motivation.” The association between the second-order factor and mathematics achievement was found to be strong and positive ( = 0.64, p < 0.001). In addition, we examined the measurement invariance of the second-order factor in the Nordic context with multigroup CFA. There was metric, but not scalar, invariance among Finland, Norway, and Sweden. This implies that the association between the factors and other variables can be compared among the three Nordic countries, but the mean level of motivation among these countries cannot be compared without caution. These findings emphasize the importance of acknowledging the validity and comparability of the measures utilized in conducting secondary analyses from data of international large-scale assessments to obtain interpretable results and meaningful conclusions.
- 17 February 2026
- Published by Springer Nature in Large-scale Assessments in Education
- Vol. 14 (1) , 9
Open AccessThe validity and comparability of motivational constructs in TIMSS 2019
In this article, we examined the construct-related validity of the motivational measures included in TIMSS 2019 of Grade 8 in three Nordic countries— Finland, Sweden, and Norway. We utilized confirmatory factor analysis (CFA) to create three factors from the items of TIMSS Students’ Attitudes Toward Mathematics scales: (1) Students Confident in Mathematics, (2) Students Like Learning Mathematics, and (3) Students Value Mathematics. The model with three factors fitted well in the combined data from the three Nordic countries, but the association with mathematics achievement revealed a suppression effect and/or multicollinearity problems with the factors, which limits the interpretations of the results. Thus, we also tested an alternative model comprising three first-order factors and one second-order factor. We named this second-order factor “Motivation.” The association between the second-order factor and mathematics achievement was found to be strong and positive ( = 0.64, p < 0.001). In addition, we examined the measurement invariance of the second-order factor in the Nordic context with multigroup CFA. There was metric, but not scalar, invariance among Finland, Norway, and Sweden. This implies that the association between the factors and other variables can be compared among the three Nordic countries, but the mean level of motivation among these countries cannot be compared without caution. These findings emphasize the importance of acknowledging the validity and comparability of the measures utilized in conducting secondary analyses from data of international large-scale assessments to obtain interpretable results and meaningful conclusions.
- Open Access
- 24 January 2025
- Published by Suomen Psykologinen Seura ry in Psykologia
- Vol. 56 (6) , 584-599
Opiskeluasenteiden, sukupuolen ja matematiikan osaamisen yhteydet PISA-tutkimuksessa
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten opiskeluasenteet, sukupuoli ja matematiikan osaamistaso ovat yhteydessä toisiinsa sekä millaisia ryhmiä oppilaista voidaan muodostaa heidän opiskeluasenteidensa perusteella ja miten ryhmät eroavat toisistaan. Aineistona oli vuoden 2018 PISA-aineisto (N = 5 649). Sukupuolen ja osaamistason yhteyttä opiskeluasenteisiin tarkasteltiin keskiarvoilla ja regressioanalyysilla. Oppilaiden ryhmittelyssä käytettiin latenttia profiilianalyysia, ja ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin ristiintaulukoinnilla. Sekä sukupuoli että matematiikan osaamistaso olivat yhteydessä opiskeluasenteisiin. Pojat suhtautuivat myönteisemmin kilpailuun kuin tytöt, kun taas tyttöjen suoritusmotivaatio, koulutuksen arvostaminen ja oppimistavoitteet olivat suurempia. Minäpystyvyydessä sukupuolten välillä ei ollut eroa. Heikoilla osaajilla edellä mainitut asenteet olivat kielteisempiä kuin muilla. Tytöt ja erinomaiset osaajat pelkäsivät epäonnistumista muita enemmän. Sukupuolten välillä ei ollut eroa siinä, miten matematiikan osaamistaso selitti opiskeluasenteita. Opiskeluasenteiden perusteella oppilaista muodostui kolme ryhmää: vähän koulutusta arvostavat (3 %), myönteisesti oppimiseen ja kouluun suhtautuvat (46 %) ja kielteisesti oppimiseen ja kouluun suhtautuvat (52 %). Tytöt olivat yliedustettuina myönteisesti oppimiseen ja kouluun suhtautuvien ryhmässä, kun taas kahdessa muussa ryhmässä enemmistö oli poikia. Vähän koulutusta arvostavien ryhmässä puolet oli heikkoja osaajia.
- 24 January 2025
- Published by Suomen Psykologinen Seura ry in Psykologia
- Vol. 56 (6) , 584-599
Open AccessOpiskeluasenteiden, sukupuolen ja matematiikan osaamisen yhteydet PISA-tutkimuksessa
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten opiskeluasenteet, sukupuoli ja matematiikan osaamistaso ovat yhteydessä toisiinsa sekä millaisia ryhmiä oppilaista voidaan muodostaa heidän opiskeluasenteidensa perusteella ja miten ryhmät eroavat toisistaan. Aineistona oli vuoden 2018 PISA-aineisto (N = 5 649). Sukupuolen ja osaamistason yhteyttä opiskeluasenteisiin tarkasteltiin keskiarvoilla ja regressioanalyysilla. Oppilaiden ryhmittelyssä käytettiin latenttia profiilianalyysia, ja ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin ristiintaulukoinnilla. Sekä sukupuoli että matematiikan osaamistaso olivat yhteydessä opiskeluasenteisiin. Pojat suhtautuivat myönteisemmin kilpailuun kuin tytöt, kun taas tyttöjen suoritusmotivaatio, koulutuksen arvostaminen ja oppimistavoitteet olivat suurempia. Minäpystyvyydessä sukupuolten välillä ei ollut eroa. Heikoilla osaajilla edellä mainitut asenteet olivat kielteisempiä kuin muilla. Tytöt ja erinomaiset osaajat pelkäsivät epäonnistumista muita enemmän. Sukupuolten välillä ei ollut eroa siinä, miten matematiikan osaamistaso selitti opiskeluasenteita. Opiskeluasenteiden perusteella oppilaista muodostui kolme ryhmää: vähän koulutusta arvostavat (3 %), myönteisesti oppimiseen ja kouluun suhtautuvat (46 %) ja kielteisesti oppimiseen ja kouluun suhtautuvat (52 %). Tytöt olivat yliedustettuina myönteisesti oppimiseen ja kouluun suhtautuvien ryhmässä, kun taas kahdessa muussa ryhmässä enemmistö oli poikia. Vähän koulutusta arvostavien ryhmässä puolet oli heikkoja osaajia.
- 13 December 2024
- Published by Jyvaskyla University Library in Koulutuksen tutkimuslaitos: Tutkimuksia
- p. 1-122
Haasteena eriytyvä osaaminen: kahdeksannen luokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen
Julkaisu on TIMSS 2023 -tutkimuksen (Trends in International Mathematics and Science Study) kahdeksannen vuosiluokan ensitulosten kansallinen raportti. Tutkimuksessa tarkastellaan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaamista opetussuunnitelmaperustaisesti. Kahdeksannen vuosiluokan arviointiin osallistui 44 maata tai hallinnollista aluetta. Suomesta tutkimukseen osallistui 5 880 kahdeksannen vuosiluokan oppilasta ja yli 400 matematiikan opetusryhmää 161 koulusta. Suomessa on nyt kolmannen kerran selvitetty kahdeksannen vuosiluokan oppilaiden osaamista kansainvälisesti vertaillen. Vuosien 2023, 2019 ja 2011 tutkimusten tuloksia vertaamalla voidaan tarkastella osaamisessa ja taustamuuttujissa tapahtuneita muutoksia. Raportti antaa katsauksen matematiikan ja luonnontieteiden oppimistuloksiin peruskoulun loppuvaiheessa. Oppimistulosten lisäksi julkaisussa tarkastellaan matematiikan ja luonnontieteiden oppimiseen liittyviä oppilaiden asenteita. Tasa-arvo huomioidaan monesta eri näkökulmasta, kuten tarkastelemalla tyttöjen ja poikien välisiä osaamiseroja, oppilaiden kotitaustan yhteyttä osaamiseen, alueellisia eroja Suomessa sekä koulujen ja luokkien välisiä eroja osaamisessa. Uutena osa-alueena raportissa tarkastellaan oppilaiden ympäristötietoisuutta sekä ympäristönsuojeluun asennoitumista.
- 13 December 2024
- Published by Jyvaskyla University Library in Koulutuksen tutkimuslaitos: Tutkimuksia
- p. 1-122
Haasteena eriytyvä osaaminen: kahdeksannen luokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen
Julkaisu on TIMSS 2023 -tutkimuksen (Trends in International Mathematics and Science Study) kahdeksannen vuosiluokan ensitulosten kansallinen raportti. Tutkimuksessa tarkastellaan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaamista opetussuunnitelmaperustaisesti. Kahdeksannen vuosiluokan arviointiin osallistui 44 maata tai hallinnollista aluetta. Suomesta tutkimukseen osallistui 5 880 kahdeksannen vuosiluokan oppilasta ja yli 400 matematiikan opetusryhmää 161 koulusta. Suomessa on nyt kolmannen kerran selvitetty kahdeksannen vuosiluokan oppilaiden osaamista kansainvälisesti vertaillen. Vuosien 2023, 2019 ja 2011 tutkimusten tuloksia vertaamalla voidaan tarkastella osaamisessa ja taustamuuttujissa tapahtuneita muutoksia. Raportti antaa katsauksen matematiikan ja luonnontieteiden oppimistuloksiin peruskoulun loppuvaiheessa. Oppimistulosten lisäksi julkaisussa tarkastellaan matematiikan ja luonnontieteiden oppimiseen liittyviä oppilaiden asenteita. Tasa-arvo huomioidaan monesta eri näkökulmasta, kuten tarkastelemalla tyttöjen ja poikien välisiä osaamiseroja, oppilaiden kotitaustan yhteyttä osaamiseen, alueellisia eroja Suomessa sekä koulujen ja luokkien välisiä eroja osaamisessa. Uutena osa-alueena raportissa tarkastellaan oppilaiden ympäristötietoisuutta sekä ympäristönsuojeluun asennoitumista.
- Open Access
- 13 December 2024
- Published by Jyvaskyla University Library in Koulutuksen tutkimuslaitos: Tutkimuksia
- No. 41,p. 1-116
Perustaidoilla kohti tasa- arvoisempia mahdollisuuksia: neljännen luokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen
TIMSS (Trends in International Mathematics and Science Study) on kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointiohjelma peruskoulun neljäs- ja kahdeksasluokkalaisille. TIMSS-tutkimusta johtaa kansainvälinen koulutuksen arviointijärjestö IEA (International Association for the Evaluation of Educational Achievement). IEA on riippumaton kansallisten tutkimuslaitosten ja valtion virastojen kan- sainvälinen yhteistyöjärjestö, joka johtanut vertailevan arvioinnin tutkimuksia jo 1960-luvulta lähtien. TIMSS-tutkimusohjelma alkoi vuonna 1995, ja Suomi osallistui tähän tutkimukseen ensimmäisen kerran vuonna 1999. Vuoden 2011 tutkimuskerralla Suomesta arviointiin osallistuivat sekä neljäs- että kahdeksasluokkalaiset oppilaat, mutta vuoden 2015 kierroksen arvioinnissa mukana olivat ainoastaan neljännen vuosiluokan oppilaat. Tämänkertaiseen TIMSS 2023 -arviointiin Suomesta osallistuivat jälleen molemmat luokka-asteet, kuten vuonna 2019. TIMSS 2023 on merkittävä virstanpylväs kansainvälisten arviointitut- kimusten kehityksessä, sillä 28 vuoden tutkimussarjassa on saatu päätökseen siirtymä nykyiseen täysin digitaaliseen arvioinnin toteutukseen. Tutkimukseen osallistuvien maiden ja alueiden määrä on kasvanut tasaisesti kierroksesta toiseen, ja vuoden 2023 tutkimukseen osallistuikin oppilaita jo kaikkiaan 65 maasta tai alueelta. Näiden maiden lisäksi mukana oli 6 erillistä hallinnollista aluetta. Neljännen vuosiluokan tutkimukseen osallistui 59 maata tai aluetta ja kahdeksannen vuosiluokan tutkimukseen 44 maata tai aluetta.
- 13 December 2024
- Published by Jyvaskyla University Library in Koulutuksen tutkimuslaitos: Tutkimuksia
- No. 41,p. 1-116
Open AccessPerustaidoilla kohti tasa- arvoisempia mahdollisuuksia: neljännen luokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen
TIMSS (Trends in International Mathematics and Science Study) on kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointiohjelma peruskoulun neljäs- ja kahdeksasluokkalaisille. TIMSS-tutkimusta johtaa kansainvälinen koulutuksen arviointijärjestö IEA (International Association for the Evaluation of Educational Achievement). IEA on riippumaton kansallisten tutkimuslaitosten ja valtion virastojen kan- sainvälinen yhteistyöjärjestö, joka johtanut vertailevan arvioinnin tutkimuksia jo 1960-luvulta lähtien. TIMSS-tutkimusohjelma alkoi vuonna 1995, ja Suomi osallistui tähän tutkimukseen ensimmäisen kerran vuonna 1999. Vuoden 2011 tutkimuskerralla Suomesta arviointiin osallistuivat sekä neljäs- että kahdeksasluokkalaiset oppilaat, mutta vuoden 2015 kierroksen arvioinnissa mukana olivat ainoastaan neljännen vuosiluokan oppilaat. Tämänkertaiseen TIMSS 2023 -arviointiin Suomesta osallistuivat jälleen molemmat luokka-asteet, kuten vuonna 2019. TIMSS 2023 on merkittävä virstanpylväs kansainvälisten arviointitut- kimusten kehityksessä, sillä 28 vuoden tutkimussarjassa on saatu päätökseen siirtymä nykyiseen täysin digitaaliseen arvioinnin toteutukseen. Tutkimukseen osallistuvien maiden ja alueiden määrä on kasvanut tasaisesti kierroksesta toiseen, ja vuoden 2023 tutkimukseen osallistuikin oppilaita jo kaikkiaan 65 maasta tai alueelta. Näiden maiden lisäksi mukana oli 6 erillistä hallinnollista aluetta. Neljännen vuosiluokan tutkimukseen osallistui 59 maata tai aluetta ja kahdeksannen vuosiluokan tutkimukseen 44 maata tai aluetta.
Inklusiivisen kasvatuksen teemojen käsittely opettajankouluttajien opetuksessa
Inklusiivisen kasvatuksen toteutuminen koulutuksessa edellyttää opettajilta monipuolista osaamista, mikä on huomioitava myös opettajankoulutuksessa. Tämä tutkimus tarkastelee, missä määrin opettajankouluttajat (N=142) käsittelevät omassa opetuksessaan inklusiivista kasvatusta ja millaisia eroja inklusiivisen kasvatuksen käsittelyssä on eri koulutusaloilla työskentelevien opettajan-kouluttajien välillä. Tutkimuksessa käytetyn kyselyn laadinnassa on hyödynnetty Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen Osallistavan opettajan profiilia (Profile of inclusive teachers). Aineiston analysoinnissa käytettiin eksploratiivista faktorianalyysia ja yksisuuntaista varianssianalyysia (ANOVA). Inklusiivisiin ammatillisiin käytänteisiin ja inklusiivisiin opetuskäytänteisiin liittyvät teemat olivat opettajankoulutuksessa suhteellisen paljon esillä, kun taas inklusiivista kasvatusta edistäviä periaatteita käsiteltiin opettajankoulutuksessa vähemmän. Eniten inklusiivista kasvatusta käsittelivät omassa opetuksessaan erityisopettajien kouluttajat. Koska inklusiivinen kasvatus on osa jokaisen opettajan työtä, inklusiivisen kasvatuksen olisi tärkeää olla yhtäläisesti esillä kaikissa opettajankoulutuksissa. Erityisesti inkluusion perustelujen käsittelyyn olisi syytä kiinnittää opettajankoulutuksessa enemmän huomiota.
Inklusiivisen kasvatuksen teemojen käsittely opettajankouluttajien opetuksessa
Inklusiivisen kasvatuksen toteutuminen koulutuksessa edellyttää opettajilta monipuolista osaamista, mikä on huomioitava myös opettajankoulutuksessa. Tämä tutkimus tarkastelee, missä määrin opettajankouluttajat (N=142) käsittelevät omassa opetuksessaan inklusiivista kasvatusta ja millaisia eroja inklusiivisen kasvatuksen käsittelyssä on eri koulutusaloilla työskentelevien opettajan-kouluttajien välillä. Tutkimuksessa käytetyn kyselyn laadinnassa on hyödynnetty Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen Osallistavan opettajan profiilia (Profile of inclusive teachers). Aineiston analysoinnissa käytettiin eksploratiivista faktorianalyysia ja yksisuuntaista varianssianalyysia (ANOVA). Inklusiivisiin ammatillisiin käytänteisiin ja inklusiivisiin opetuskäytänteisiin liittyvät teemat olivat opettajankoulutuksessa suhteellisen paljon esillä, kun taas inklusiivista kasvatusta edistäviä periaatteita käsiteltiin opettajankoulutuksessa vähemmän. Eniten inklusiivista kasvatusta käsittelivät omassa opetuksessaan erityisopettajien kouluttajat. Koska inklusiivinen kasvatus on osa jokaisen opettajan työtä, inklusiivisen kasvatuksen olisi tärkeää olla yhtäläisesti esillä kaikissa opettajankoulutuksissa. Erityisesti inkluusion perustelujen käsittelyyn olisi syytä kiinnittää opettajankoulutuksessa enemmän huomiota.
- Open Access
- 30 September 2024
- Published by Jyvaskyla University Library in Koulutuksen tutkimuslaitos: Tutkimuksia
- No. 39,p. 1-116
Tukea tasa-arvoiselle koulutielle: maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA 2022 -tutkimuksessa
Julkaisussa kuvataan maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamista PISA 2022 -tutkimuksessa. PISA-tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa noin 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. PISA 2022 -tutkimuksessa toteutettiin Suomessa toista kertaa yliotos maahanmuuttajataustaisista oppilaista. Edellisen kerran yliotos maahanmuuttajataustaisista oppilaista toteutettiin kymmenen vuotta aiemmin. PISA 2022 -tutkimuksen yliotos mahdollistaa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamisen ja osaamiseen yhteydessä olevien tekijöiden yksityiskohtaisen tarkastelun. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden tarkastella, miten maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen on muuttunut kymmenen vuoden aikana ja millaiset valmiudet 2020-luvun maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on siirtyä perusopetuksesta jatko-opintoihin ja työelämään.
- 30 September 2024
- Published by Jyvaskyla University Library in Koulutuksen tutkimuslaitos: Tutkimuksia
- No. 39,p. 1-116
Open AccessTukea tasa-arvoiselle koulutielle: maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA 2022 -tutkimuksessa
Julkaisussa kuvataan maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamista PISA 2022 -tutkimuksessa. PISA-tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa noin 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. PISA 2022 -tutkimuksessa toteutettiin Suomessa toista kertaa yliotos maahanmuuttajataustaisista oppilaista. Edellisen kerran yliotos maahanmuuttajataustaisista oppilaista toteutettiin kymmenen vuotta aiemmin. PISA 2022 -tutkimuksen yliotos mahdollistaa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamisen ja osaamiseen yhteydessä olevien tekijöiden yksityiskohtaisen tarkastelun. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden tarkastella, miten maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen on muuttunut kymmenen vuoden aikana ja millaiset valmiudet 2020-luvun maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on siirtyä perusopetuksesta jatko-opintoihin ja työelämään.
- Open Access
- 1 September 2024
- Published by Jyvaskyla University Library in Koulutuksen tutkimuslaitos: Tutkimuksia
- No. 39,p. 1-116
Tukea tasa-arvoiselle koulutielle : maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA 2022 -tutkimuksessa
Julkaisussa kuvataan maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamista PISA 2022 -tutkimuksessa. PISA-tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa noin 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. PISA 2022 -tutkimuksessa toteutettiin Suomessa toista kertaa yliotos maahanmuuttajataustaisista oppilaista. Edellisen kerran yliotos maahanmuuttajataustaisista oppilaista toteutettiin kymmenen vuotta aiemmin. PISA 2022 -tutkimuksen yliotos mahdollistaa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamisen ja osaamiseen yhteydessä olevien tekijöiden yksityiskohtaisen tarkastelun. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden tarkastella, miten maahanmuutta- jataustaisten nuorten osaaminen on muuttunut kymmenen vuoden aikana ja millaiset valmiudet 2020-luvun maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on siirtyä perusopetuksesta jatko-opintoihin ja työelämään
- 1 September 2024
- Published by Jyvaskyla University Library in Koulutuksen tutkimuslaitos: Tutkimuksia
- No. 39,p. 1-116
Open AccessTukea tasa-arvoiselle koulutielle : maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA 2022 -tutkimuksessa
Julkaisussa kuvataan maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamista PISA 2022 -tutkimuksessa. PISA-tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa noin 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. PISA 2022 -tutkimuksessa toteutettiin Suomessa toista kertaa yliotos maahanmuuttajataustaisista oppilaista. Edellisen kerran yliotos maahanmuuttajataustaisista oppilaista toteutettiin kymmenen vuotta aiemmin. PISA 2022 -tutkimuksen yliotos mahdollistaa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamisen ja osaamiseen yhteydessä olevien tekijöiden yksityiskohtaisen tarkastelun. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden tarkastella, miten maahanmuutta- jataustaisten nuorten osaaminen on muuttunut kymmenen vuoden aikana ja millaiset valmiudet 2020-luvun maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on siirtyä perusopetuksesta jatko-opintoihin ja työelämään
- Open Access
- 19 November 2021
- Published by MDPI AG in Education Sciences
- Vol. 11 (11) , 750
The 21st Century Reforms (Re)Shaping the Education Policy of Inclusive and Special Education in Finland
In recent decades, an essential global aim of the reforms of special education has been the promotion of inclusive education. This article discusses the implementation of reforms with a focus on tiered support systems in the context of Finnish comprehensive school education. Based on earlier literature, legislation, and administrative documents, we provide a background for Finnish education policy and special education reforms. The focus of this article is on the description of parallel reforms targeting the re-structuring of the systems around support for students and funding of education in the 2010s. We discuss the processes leading to these reforms and the reforms themselves. In addition, we discuss their implications for the organization of the tiered support system. Finally, we highlight some challenges of reform implementation and the current education policy’s movements towards inclusive education.
- 19 November 2021
- Published by MDPI AG in Education Sciences
- Vol. 11 (11) , 750
Open AccessThe 21st Century Reforms (Re)Shaping the Education Policy of Inclusive and Special Education in Finland
In recent decades, an essential global aim of the reforms of special education has been the promotion of inclusive education. This article discusses the implementation of reforms with a focus on tiered support systems in the context of Finnish comprehensive school education. Based on earlier literature, legislation, and administrative documents, we provide a background for Finnish education policy and special education reforms. The focus of this article is on the description of parallel reforms targeting the re-structuring of the systems around support for students and funding of education in the 2010s. We discuss the processes leading to these reforms and the reforms themselves. In addition, we discuss their implications for the organization of the tiered support system. Finally, we highlight some challenges of reform implementation and the current education policy’s movements towards inclusive education.
- Open Access
- 18 October 2021
- Published by Taylor & Francis in Scandinavian Journal of Educational Research
- Vol. 67 (1) , 35-50
The Work of Special Education Teachers in the Tiered Support System: The Finnish Case
This study investigated primary school special education teachers’ (SETs’) (N = 283) conceptions on their work descriptions and uses of pedagogical documents after a reform in the national support framework. The respondents of this survey reported working mostly in Tiers 1 and 2 when all their tasks (instruction, consultation, and managerial tasks) were considered. The responsibilities of the SETs were, however, more clearly defined in Tier 3. The SETs allocate their work autonomously, but their work description is related to their workload. Clarifications in work descriptions and further elaboration of school’s tiered support functions, emphasizing collaborative practices, are suggested.
- 18 October 2021
- Published by Taylor & Francis in Scandinavian Journal of Educational Research
- Vol. 67 (1) , 35-50
Open AccessThe Work of Special Education Teachers in the Tiered Support System: The Finnish Case
This study investigated primary school special education teachers’ (SETs’) (N = 283) conceptions on their work descriptions and uses of pedagogical documents after a reform in the national support framework. The respondents of this survey reported working mostly in Tiers 1 and 2 when all their tasks (instruction, consultation, and managerial tasks) were considered. The responsibilities of the SETs were, however, more clearly defined in Tier 3. The SETs allocate their work autonomously, but their work description is related to their workload. Clarifications in work descriptions and further elaboration of school’s tiered support functions, emphasizing collaborative practices, are suggested.