SOSanna Oinas

Sanna Oinas

*This is an algorithmically generated author record based on publicly available information.

Current Organizations / Institutes

The organizations/institutes from the scholar's latest article

Previous Organizations / Institutes

The organizations / institutes from the scholar's other articles in the past ten years


Sanna Oinas has a total of 17 co-authors. Here are the top co-authors by number of shared publications:


Latest Publications

  • Open Access

    Self-Regulation of E-learning and Students’ Divided Experiences

    by Sanna Oinas, Raisa Carpelan, Lauri Heikonen, Risto Hotulainen

    A mixed methods design was employed to study students’ self-regulation of e-learning to understand the phenomenon of the digital divide. Quantitative data consisting of the perceptions of comprehensive school students (N=29,863) on self-regulated learning (SRL) and equal access to digital devices were analyzed to identify subgroups. Qualitative data on e-learning experiences (n=13,310) were then analyzed according to their subgroups. The results indicated equal access to devices but strongly divided e-learning experiences between students. Those assessed as having the highest SRL (31%) provided remarkably detailed descriptions of how they developed new learning strategies, metacognitive, and digital skills during e-learning. In contrast, students belonging to the lowest SRL group (21%) expressed divided experiences; half of them claimed not to have learned anything. These students were often left without parental support. The current study provides empirical evidence of the digital divide and its realization during the pandemic, leading to deviant poor learning experiences for students with low SRL skills. Therefore, in the future, schools should create structures to recognize students who require support and ensure equal opportunities for meaningful e-learning. Keywords: e-learning, self-regulated learning, digital divide, mixed methods, compulsory education Une méthode mixte a été utilisée pour étudier l’autorégulation de l’apprentissage en ligne parmi les élèves d’établissements d’enseignement secondaire général, afin de comprendre le phénomène de la fracture numérique. Les données quantitatives concernant les perceptions des élèves (N=29,863) sur l’apprentissage autorégulé (AAR) et l’égalité d’accès aux appareils numériques ont été analysées pour identifier trois sous-groupes. Les données qualitatives des expériences d’apprentissage en ligne (n=13,310) ont ensuite été analysées selon des sous-groupes. Les résultats ont indiqué un accès égal aux appareils, mais des expériences d’apprentissage en ligne toujours fortement contrastées. Les élèves ayant le taux d’AAR le plus élevé (31 %) ont fourni des descriptions remarquablement détaillées de la manière dont ils ont acquis de nouvelles stratégies d’apprentissage, des compétences métacognitives et numériques dans le cadre de l’apprentissage en ligne, tandis que ceux ayant le taux d’AAR le plus bas (21 %) ont exprimé des expériences contrastées, et la moitié d’entre eux ont même affirmé n’avoir rien appris. Ces élèves étaient aussi souvent laissés sans soutien parental. La présente étude fournit des preuves empiriques sur la fracture numérique et sa réalisation pendant la pandémie, menant à des expériences d’apprentissage limitées, voire décalées, pour les élèves ayant de faibles compétences en AAR. Par conséquent, à l’avenir, les écoles devraient créer des structures permettant d’identifier les élèves qui ont besoin de soutien et d’assurer l’égalité des chances pour un apprentissage en ligne optimal. Mots-clés : apprentissage en ligne, apprentissage autorégulé, fracture numérique, méthode mixte, enseignement obligatoire


  • Open Access

    Students’ perceptions of teacher support in Finnish basic education

    by Suvi Kanerva, Risto Hotulainen, Sanna Oinas


  • Erityistä tukea saavien oppilaiden osaaminen tuen eri toteutuspaikoissa yleisopetuksesta erityisluokkaan

    by Meri Lintuvuori, Ninja Hienonen, Nestori Kilpi, Sanna Oinas, Mikko Asikainen, Markku Jahnukainen

    Perusopetuslaki mahdollistaa erilaisia vaihtoehtoja erityistä tukea saavien oppilaiden opetuksen järjestämiseksi. Artikkeli pohjautuu Tuettu-tutkimuksen aineistoon, ja tavoitteena on analysoida tuen eri toteutuspaikkojen yhteyksiä oppilaiden suoriutumiseen osaamistehtävissä: eroavatko erityistä tukea saavat oppilaat taustaltaan tuen eri toteutuspaikoissa ja onko kolmeen luokkaan jaettu tuen toteutuspaikka oppilaan taustatekijät huomioiden yhteydessä matemaattisen päättelyn tai lukutaidon osa-alueita mitanneiden tehtävien suoritus pistemääriin? Aineistona käytettiin 160 neljännellä luokalla olleen erityistä tukea saaneen oppilaan aineistoa ensimmäiseltä aineistonkeruukierrokselta. Poikkileikkausaineistolla tarkasteltiin, onko erityistä tukea saavien oppilaiden välillä lähtökohtaisia osaamiseroja sen perusteella, missä heidän opetuksensa pääosin järjestetään. Taustatekijöiden yhteyttä tuen eri toteutuspaikkoihin tarkasteltiin khiin neliö -testillä, ja tuen toteutuspaikan ja taustatekijöiden yhteyttä matemaattisen päättelyn ja lukutaidon tehtävissä suoriutumiseen puolestaan tarkasteltiin lineaarisella regressioanalyysilla. Erityistä tukea saavien oppilaiden osaamistehtävissä suoriutumisessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja tuen eri toteutuspaikoissa. Tukea saavien oppilaiden opetuksen toteutuspaikkoja koskeneet aiemmat tutkimustulokset ovat olleet osin ristiriitaisia. Tämän tutkimuksen tulokset ovat kuitenkin linjassa aiemman kansainvälisen ja suomalaistutkimuksen kanssa. Vaikka tutkimuksessa ei voitu tarkastella sitä, kuinka inklusiivisesti opetus ja tuki oli järjestetty, ovat lukutaito sekä matemaattiset taidot keskeisiä taitoja kaikkien oppilaiden koulupolun ja tulevaisuuden kannalta. Tästä syystä oli tärkeä tarkastella, oliko näissä taidoissa eroja oppilaan tuen toteutuspaikan perusteella.

  • Open Access

    Yläkoulun opettajien yhteisöllisyys ja oppilaiden kokemukset opettajalta saadusta tuesta koronapandemian aikana

    by Risto Hotulainen, Sanna Oinas, Lauri Heikonen, Pirjo Lindfors, Raisa Ahtiainen

    Opettajien yhteisöllisen pystyvyyden ja yhteistyötä rakentavasta vuorovaikutuksesta muodostuvan yhteisöllisyyden tiedetään auttavan opettajia suoriutumaan työstään, mutta suomalaisten koulujen opettajien yhteisöllisyydessä ilmeneviä eroja ja niiden heijastumista oppilaiden oppimiseen ja hyvinvointiin on tutkittu vähemmän. Tarkastelemme koronapandemian aikana, keväällä 2021 yläkoulun opettajilta ja oppilailta kerättyjä, valtakunnallisesti edustavia kyselyaineistoja yhteisöllisyyden merkityksen ymmärtämiseksi. Opettajien yhteisöllisyyden erojen perusteella tunnistettiin koulujen välisiä eroja klusterianalyysin tuottaessa kaksi kouluryhmää: Hyvin yhteisöllinen (N=17) ja Yhteisöllinen (N=13) koulu. Selvitimme myös, miten opettajien yhteisöllisyys oli yhteydessä yläkoulun oppilaiden koulukokemuksiin yhdistämällä kouluryhmätiedon oppilasaineistoon (N=6990). Tuloksien mukaan kouluryhmien oppilaiden pandemian aikaista koulunkäyntiä koskevissa kokemuksissa ei ollut eroa. Oppilaan kokemus henkilökohtaisesta opettajalta saadusta tuesta ennusti sen sijaan myönteistä valmiutta etäopetukseen ja vähäisiä terveydellisiä oireita sekä poissaoloja. Koulujen on tärkeää tiedostaa yhteisöllisyyteen vaikuttavia tekijöitä ja käydä´keskustelua sekä yhteisistä oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista että oppilaiden systemaattisesta huomioimisesta ja tukemisesta työskenneltäessä kohti näitä tavoitteita.


  • Open Access

    Palaute osana formatiivista arviointiprosessia: Vuorovaikutusta vai monologia?

    by Päivi Atjonen, Sanna Oinas, Raisa Ahtiainen

    Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin perusopetuksen oppilaiden käsityksiä saamastaan palautteesta. Palaute käsitteellistettiin oppilaan ja opettajan vuorovaikutteiseksi prosessiksi, joka on vaikuttava osa formatiivista arviointia oppimisprosessien tukemisessa. Palaute jäsennettiin sen strategioiden, sisältöjen ja kohteiden avulla. Empiirisinä aineistoina olivat viides- ja kuudesluokkalaisten (N = 62) ryhmähaastattelut ja kuudesluokkalaisten (N = 1876) vastaukset avoimiin kysymyksiin. Tulosten mukaan palaute kohdistui usein itsesäätelyyn. Lisäksi palaute kohdistui varsin paljon oppilaaseen itseensä, vaikka minäpalautteen ei ole tutkitusti todettu edistävän oppimisprosesseja. Palaute oli yhteydessä oppimista koskevaan innostukseen ja siihen, miten tärkeäksi arviointi koettiin. Palautteen vuorovaikutteisuus ei etenkään digitaalisesti välitettynä toteutunut, vaan oppilas jäi palautteen passiiviseksi vastaanottajaksi. Tutkimus antaa tärkeää tietoa perusopetuksen ajankohtaiseen kansalliseen arvioinnin kehittämistyöhön.


  • Pupils’ Perceptions About Technology-enhanced Feedback: Do Emojis Guide Self-regulated Learning?

    by Sanna Oinas, Raisa Ahtiainen, Mari-Pauliina Vainikainen, Risto Hotulainen

    Although technology-enhanced feedback (TEF) from teachers to pupils is given daily, little is known about pupils’ thoughts about this feedback in Finland. Pupils’ perceptions were studied to evaluate whether TEF support self-regulated learning, as suggested. Interviews (N = 62) and questionnaires (N = 132) about pupils’ perceptions and emotions related to TEF were analyzed. TEF, enriched with smiling emojis, is used to monitor performance and behavior. Reported emotions varied from joy to disappointment. TEF seems to direct pupils to understand that the appropriate behavior is one of the more desired learning goals and TEF may encourage pupils to become dependent on reassurance from teachers. To support pupils’ self-regulatory skills, TEF should be developed to improve learning and support pupils’ active participation on feedback as a process.


  • Open Access

    Technology-enhanced Feedback Profiles and their Associations with Learning and Academic Well-being Indicators in Basic Education

    by Sanna Elina Oinas, Helena Thuneberg, Mari-Pauliina Vainikainen, Risto Hotulainen

    As a variety of commercial educational applications are currently being taken into daily use to provide technology-enhanced feedback, research is needed to observe whether pedagogical evidence of the impact of feedback on learning and well-being is being utilized. To this end, this study explores the connections between technology-enhanced feedback, motivation, competence and the relationship with teachers. A nationally representative sample of pupils undertaking Finnish basic education (N=2031) was analyzed using latent profile analysis. Seven patterns for receiving technology-enhanced feedback were identified. Most girls (80%) and boys (55%) belonged to groups receiving mainly positive feedback in the form of teacher praise, which was connected to the highest scores in all measured indicators. Although the results indicate teachers’ efforts to encourage pupils through technology-enhanced feedback, we also identified profiles in which pupils (up to 30%) repeatedly received negative feedback related to behavior problems or forgotten matters, as well as profiles in which pupils (5%) reported that they never received any technology-enhanced feedback at all. Pupils who did not receive any feedback reported the lowest values in all scales. The relationship with teachers was particularly weak for pupils receiving negative feedback or no feedback. The results indicate that current technology-enhanced feedback practices do not fully meet pedagogical knowledge concerning efficient feedback.