Emma Kostiainen
Current Organizations / Institutes
The organizations/institutes from the scholar's latest article
Previous Organizations / Institutes
The organizations / institutes from the scholar's other articles in the past ten years
Research Subjects
Emma Kostiainen has a total of 26 co-authors. Here are the top co-authors by number of shared publications:
- Anne Martin
Jyväskylän yliopisto
4 shared publications - Johanna Pöysä-Tarhonen
University of Jyväskylä
3 shared publications - Anne Virtanen
University of Jyväskylä
2 shared publications - Piia Näykki
University of Jyväskylä
2 shared publications - Tuija Ukskoski
Jyväskylän yliopisto
2 shared publications - Eija Räikkönen
Faculty of Education and Psychology, University of Jyväskylä, Jyväskylä, Finland
1 shared publication
Latest Publications
- Open Access
- 14 March 2026
- Published by Elsevier in Teaching and Teacher Education
- Vol. 176
Bookshelves of our lives: Pre-Service teachers’ meaningful life stories nurturing identities and professional development
- 14 March 2026
- Published by Elsevier in Teaching and Teacher Education
- Vol. 176
Open AccessBookshelves of our lives: Pre-Service teachers’ meaningful life stories nurturing identities and professional development
Opiskelijan asiantuntijaksi kasvun tukeminen: Luovat menetelmät tutkielmaprosessin ohjaamisessa
Opiskelijan asiantuntijaksi kasvulle tärkeä pro gradu tutkielmaprosessi haastaa opiskelijaa monella tavalla ja sisältää moninaisia tunteita. Tutkielmaprosessin ohjaajalla onkin merkittävä rooli opiskelijan tukemisessa. Yksi keino tukea asiantuntijaksi kasvua ovat taideperustaiset menetelmät, jotka tukevat luovaa ilmaisua. Tarkastelemme tutkimuksessa sitä, miten luova ilmaisu toisaalta tuki ja toisaalta havainnollisti luokanopettajaopiskelijoiden tutkielmaprosessia sekä siihen liittyvää ammatillista kehittymistä. Keräsimme aineiston suomalaisessa yliopistossa kasvatustieteen syventäviin opintoihin kuuluvassa tutkielma seminaarissa, ja se koostui yhdeksän luokanopettajaopiskelijan 38 sanataiteellisesta ja visuaalisesta työstä. Loimme narratiivisen analyysin tuloksena seitsemän kerronnallista teemaa sekä niitä kuvastavan tyyppi-tarinan sarjakuvan muodossa. Tuloksissa korostuivat tutkielma-prosessin moninaiset tunteet, vertaistuki sekä ohjaajien tarjoama tuki. Luovat menetelmät tukivat opiskelijoiden reflektiota tutkielmaprosessissa sekä tutkielmaprosessiin linkittyneessä asiantuntijana kehittymisessä. Etenkin metaforien käyttö auttoi havainnollistamaan opiskelijoiden tunteita. Tulosten perusteella suosittelemme luovien menetelmien käyttöä tutkielmaohjaamisen tukena. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tutkielma-ohjauksen kehittämisessä ja etenkin opiskelijoiden tutkielmaprosessin tukemisessa.
Opiskelijan asiantuntijaksi kasvun tukeminen: Luovat menetelmät tutkielmaprosessin ohjaamisessa
Opiskelijan asiantuntijaksi kasvulle tärkeä pro gradu tutkielmaprosessi haastaa opiskelijaa monella tavalla ja sisältää moninaisia tunteita. Tutkielmaprosessin ohjaajalla onkin merkittävä rooli opiskelijan tukemisessa. Yksi keino tukea asiantuntijaksi kasvua ovat taideperustaiset menetelmät, jotka tukevat luovaa ilmaisua. Tarkastelemme tutkimuksessa sitä, miten luova ilmaisu toisaalta tuki ja toisaalta havainnollisti luokanopettajaopiskelijoiden tutkielmaprosessia sekä siihen liittyvää ammatillista kehittymistä. Keräsimme aineiston suomalaisessa yliopistossa kasvatustieteen syventäviin opintoihin kuuluvassa tutkielma seminaarissa, ja se koostui yhdeksän luokanopettajaopiskelijan 38 sanataiteellisesta ja visuaalisesta työstä. Loimme narratiivisen analyysin tuloksena seitsemän kerronnallista teemaa sekä niitä kuvastavan tyyppi-tarinan sarjakuvan muodossa. Tuloksissa korostuivat tutkielma-prosessin moninaiset tunteet, vertaistuki sekä ohjaajien tarjoama tuki. Luovat menetelmät tukivat opiskelijoiden reflektiota tutkielmaprosessissa sekä tutkielmaprosessiin linkittyneessä asiantuntijana kehittymisessä. Etenkin metaforien käyttö auttoi havainnollistamaan opiskelijoiden tunteita. Tulosten perusteella suosittelemme luovien menetelmien käyttöä tutkielmaohjaamisen tukena. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tutkielma-ohjauksen kehittämisessä ja etenkin opiskelijoiden tutkielmaprosessin tukemisessa.
- Open Access
- 7 October 2025
- Published by Elsevier in Teaching and Teacher Education
- Vol. 168
Meaningful learning over the course of teacher education: Students’ reflections
- 7 October 2025
- Published by Elsevier in Teaching and Teacher Education
- Vol. 168
Open AccessMeaningful learning over the course of teacher education: Students’ reflections
- 1 July 2025
- Published by Human Kinetics in Journal of Teaching in Physical Education
- Vol. 44 (3) , 477-486
Social and Emotional Learning in Finnish Physical Education Teacher Education
Purpose: Teachers’ social and emotional learning (SEL) skills play a central role in physical education to promote holistic youth development and physical activity. The purpose of this study was to explore what SEL skills Finnish physical education student teachers learned during their final study year at university and how they described the meaning of SEL in part of their teacherhood. Method: Data were collected from a questionnaire for four annual courses of Finnish physical education student teachers (n125) and written teaching philosophies (n12). Results: Students reported learning many different SEL skills during their final year. Most learning experiences were reported in self-awareness skills and relationships skills. SEL was also described as (a) a tool for better teaching, (b) a basis for human perception, and (c) changing the way they view their teacherhood. Discussion/Conclusion: The findings indicated that students place a high value on learning SEL skills and that SEL is central to their overall view of physical education.
- 1 July 2025
- Published by Human Kinetics in Journal of Teaching in Physical Education
- Vol. 44 (3) , 477-486
Social and Emotional Learning in Finnish Physical Education Teacher Education
Purpose: Teachers’ social and emotional learning (SEL) skills play a central role in physical education to promote holistic youth development and physical activity. The purpose of this study was to explore what SEL skills Finnish physical education student teachers learned during their final study year at university and how they described the meaning of SEL in part of their teacherhood. Method: Data were collected from a questionnaire for four annual courses of Finnish physical education student teachers (n125) and written teaching philosophies (n12). Results: Students reported learning many different SEL skills during their final year. Most learning experiences were reported in self-awareness skills and relationships skills. SEL was also described as (a) a tool for better teaching, (b) a basis for human perception, and (c) changing the way they view their teacherhood. Discussion/Conclusion: The findings indicated that students place a high value on learning SEL skills and that SEL is central to their overall view of physical education.
- Open Access
- 13 June 2025
- Published by Aikuiskasvatus in Aikuiskasvatus
- Vol. 45 (2) , 90-105
Mikä juttu tää on, onko tää joku projekti vai mitä?
Kouluyhteisön hyvinvointi vaikuttaa opettajien työhyvinvointiin, työhön sitoutumiseen, koulun toimintakulttuurin uudistumiseen sekä oppilaiden oppimiseen ja hyvinvointiin. Toimintatutkimuksellisessa interventiossa tarkastelimme, mitkä elementit opettajat kokevat merkityksellisiksi kouluyhteisön hyvinvointia edistävän toimintakulttuurin kehittämisessä. Tutkimusaineisto koostui havaintomuistiinpanoista ja opettajien yksilöteemahaastatteluista (n = 11), jotka analysoimme refleksiivisen temaattisen analyysin menetelmällä. Merkitykselliset elementit jäsentyivät kolmeksi teemaksi: 1) kouluhyvinvointia koskevan yhteisen ymmärryksen ja asiantuntijuuden rakentaminen, 2) uudistuvan toimintakulttuurin käytänteet ja 3) koulun rakenteet ja toiminnan organisointi. Opettajien tietoisuus omasta osaamisestaan ja työyhteisön toimintakulttuurista kehittyi intervention aikana. Tarpeellinen tieto, käytänteet ja osaaminen olivat olemassa yhteisössä, ja interventiossa ne tehtiin näkyväksi sekä osaksi toimintakulttuurin uudistamista. Kollektiivisen työssä oppimisen myötä opettajat voimaantuivat kohtaamaan vaikeitakin asioita, ja heidän työhyvinvointinsa lisääntyi. Vastaisuudessa tarvitaan lisää tietoa kouluyhteisön hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesta kehittämisestä.
- 13 June 2025
- Published by Aikuiskasvatus in Aikuiskasvatus
- Vol. 45 (2) , 90-105
Open AccessMikä juttu tää on, onko tää joku projekti vai mitä?
Kouluyhteisön hyvinvointi vaikuttaa opettajien työhyvinvointiin, työhön sitoutumiseen, koulun toimintakulttuurin uudistumiseen sekä oppilaiden oppimiseen ja hyvinvointiin. Toimintatutkimuksellisessa interventiossa tarkastelimme, mitkä elementit opettajat kokevat merkityksellisiksi kouluyhteisön hyvinvointia edistävän toimintakulttuurin kehittämisessä. Tutkimusaineisto koostui havaintomuistiinpanoista ja opettajien yksilöteemahaastatteluista (n = 11), jotka analysoimme refleksiivisen temaattisen analyysin menetelmällä. Merkitykselliset elementit jäsentyivät kolmeksi teemaksi: 1) kouluhyvinvointia koskevan yhteisen ymmärryksen ja asiantuntijuuden rakentaminen, 2) uudistuvan toimintakulttuurin käytänteet ja 3) koulun rakenteet ja toiminnan organisointi. Opettajien tietoisuus omasta osaamisestaan ja työyhteisön toimintakulttuurista kehittyi intervention aikana. Tarpeellinen tieto, käytänteet ja osaaminen olivat olemassa yhteisössä, ja interventiossa ne tehtiin näkyväksi sekä osaksi toimintakulttuurin uudistamista. Kollektiivisen työssä oppimisen myötä opettajat voimaantuivat kohtaamaan vaikeitakin asioita, ja heidän työhyvinvointinsa lisääntyi. Vastaisuudessa tarvitaan lisää tietoa kouluyhteisön hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesta kehittämisestä.
- Open Access
- 2 January 2025
- Published by Taylor & Francis in Scandinavian Journal of Educational Research
- Vol. 70 (1) , 32-49
From a bitter start to meaningful learning in online teacher education
- 2 January 2025
- Published by Taylor & Francis in Scandinavian Journal of Educational Research
- Vol. 70 (1) , 32-49
Open AccessFrom a bitter start to meaningful learning in online teacher education
- 25 September 2024
- Published by Springer Nature
- p. 137-157
Narrating Teachers’ Professional Development: Arts-Based Creative Expression in Educational Research
- 25 September 2024
- Published by Springer Nature
- p. 137-157
Narrating Teachers’ Professional Development: Arts-Based Creative Expression in Educational Research
- Open Access
Teoriaa ja käytäntöä vuorovaikutusosaamisen opettamisen tueksi
Kirja-arvio teoksesta: Suvi-Tuuli Murumäki & Heljä Haapamäki-Niemi (toim.) 2022. Yhdessä – Näkökulmia vuorovaikutuksen oppimiseen ja opettamiseen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2022.
Open AccessTeoriaa ja käytäntöä vuorovaikutusosaamisen opettamisen tueksi
Kirja-arvio teoksesta: Suvi-Tuuli Murumäki & Heljä Haapamäki-Niemi (toim.) 2022. Yhdessä – Näkökulmia vuorovaikutuksen oppimiseen ja opettamiseen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2022.
- 1 January 2022
- Published by Springer Nature
- p. 1054-1059
Meaningful Learning in Teacher Education, Characteristics of
- 1 January 2022
- Published by Springer Nature
- p. 1054-1059
Meaningful Learning in Teacher Education, Characteristics of
- 14 December 2021
- Published by Taylor & Francis in Scandinavian Journal of Educational Research
- Vol. 67 (2) , 252-267
Pupils’ Academic Self-efficacy in Subject-specific and Integrated Curriculum Instruction
This article reports on a pilot study on the academic self-efficacy (ASE) of 245 Finnish pupils when studying according to a subject-specific curriculum for one week and an integrated curriculum the following week. The data consisted of selected items from the Class Maps Survey and self-reported grades of L1 and mathematics and were analysed using latent growth curve modelling and multivariate linear regression analysis. According to the results, the mathematics grades were associated with the level of and change in ASE: pupils reporting lower skills had lower self-efficacy at the beginning of the study. During the first week, ASE increased similarly among all skills groups; during the second week, only the math grades positively predicted variation across all pupils in rate of change in ASE. The increase in ASE during the second week was faster among pupils with low or good math grades than the pupils with higher math grades.
- 14 December 2021
- Published by Taylor & Francis in Scandinavian Journal of Educational Research
- Vol. 67 (2) , 252-267
Pupils’ Academic Self-efficacy in Subject-specific and Integrated Curriculum Instruction
This article reports on a pilot study on the academic self-efficacy (ASE) of 245 Finnish pupils when studying according to a subject-specific curriculum for one week and an integrated curriculum the following week. The data consisted of selected items from the Class Maps Survey and self-reported grades of L1 and mathematics and were analysed using latent growth curve modelling and multivariate linear regression analysis. According to the results, the mathematics grades were associated with the level of and change in ASE: pupils reporting lower skills had lower self-efficacy at the beginning of the study. During the first week, ASE increased similarly among all skills groups; during the second week, only the math grades positively predicted variation across all pupils in rate of change in ASE. The increase in ASE during the second week was faster among pupils with low or good math grades than the pupils with higher math grades.