Heikki Hellman

During the 2000s, newspaper publishing has turned from a mature industry to a declining one (Hill, 2016; Leurdijk et al., 2014; McChesney & Nichols, 2010; Meyer, 2009; Peterson & Dunaway, 2024; Pic...

Sanoman ilmoitus lopettaa STT:n palvelujen käyttö oli dramaattinen uutinen lehtialalle, koska yhtiö on uutistoimiston suurin omistaja ja samalla sen suurin asiakas. STT:n liian keskittynyt omistus näyttäytyi äkkiä realisoituvana riskinä, joka on saattamassa sen koko tulevaisuuden vaakalaudalle. Tässä analyysissa tarkastelemme STT:n talouden, omistuksen ja asiakaskunnan kehitystä samoin kuin asiakaslehtien muuttunutta tilannetta. Lopuksi arvioimme aiemman tutkimuksen sekä tuoreiden tutkimushavaintojemme perusteella sitä, missä määrin sanomalehdistö on riippuvainen STT:n palveluista. Tulokset osoittavat, että uutistoimiston palveluiden käyttö määräytyy osin konsernikohtaisesti mutta on ennen muuta sidoksissa lehtien strategiaan ja sen pohjalta luotuihin toimitusrutiineihin.

When media researchers and policy makers talk about media concentration, they usually mean the concentration of ownership in individual media industries nationwide. When economists and competition authorities talk about media concentration, they mean the concentration of sales or production in the relevant market under consideration. The former, the democratic perspective, emphasises the social and political consequences of concentration, such as the power of large media groups to influence the news agenda. The latter, the market perspective, is concerned with the competitive effects of concentration, such as possible abuse of market power. The article argues that both perspectives are necessary to understand the concentration process, as industry concentration always has market effects and market concentration always has democratic effects. This is also emphasised by the recent European Media Freedom Act (EMFA), which states that when assessing media mergers and acquisitions both the market and the democratic impact of the transaction must be taken into account. The paper demonstrates its argument by analysing newspaper concentration in Finland at both industry (nationwide) and relevant market (region) level in parallel. Employing newspaper net sales as a proxy for market power concentration rate is calculated by using standard measures of concentration. The results show that from the democratic perspective all markets are relevant. While at the regional level the analysis reveals an extremely concentrated market, at the national level the concentration rate is reduced by the large number of firms operating in the sector.

Kirja-arvio teoksesta Riie Heikkilä (2024) Miksi lakkasimme lukemasta? Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta.

Maakuntien johtavat lehdet eli niin sanotut ykköslehdet ovat perinteisesti muodostaneet sanomalehdistön selkärangan Suomessa. Viime vuosituhannen lopulle saakka alueellinen ykköslehti kannettiin lähes jokaiseen kotiin ja se tarjosi monille lukijoille uutisseurannan perustan. Verkkomedian aikakaudella ykköslehtien merkitys uutislähteenä on kuitenkin vähentynyt. Ne näyttävät kärsivän toimialan kutistumisesta ja digisiirtymän hitaudesta enemmän kuin valtakunnalliset tai paikallislehdet, mutta niiden kokemia muutoksia ei ole meillä aiemmin analysoitu. Artikkeli tarkastelee ykköslehtien kehitystä 2000-luvulla lehdistön kehämallin avulla käyttäen aineistonaan Uutismedian liiton julkaisemia tilastoja. Tulosten perusteella ykköslehdet ovat menettäneet niin levikkiään kuin nettomyyntiään sekä pienentäneet toimituksiaan keskimäärin enemmän kuin valtakunnalliset, alue- tai paikallislehdet. Tulokset viittaavat siihen, etteivät ykköslehdet kykene vastaamaan sen enempää valtakunnallisen median kuin paikallislehtienkään haasteeseen vaan ovat jäämässä mediakentän väliinputoajiksi. Kärjistäen tulkittuna ne ovat muuttumassa isojen kaupunkien paikallislehdiksi, joiden sisältö, merkitys ja levikki rajoittuvat enenevästi ilmestymiskaupunkiinsa ja sitä ympäröivään seutukuntaan. Valtakunnallisessa ja kansainvälisessä uutisseurannassa ne nojaavat uutistoimistojen ja yhteistoimitusten antiin.

Teos tarkastelee sanomalehteä ja sen murrosta lukijan näkökulmasta. Se selvittää yleisötutkimuksen keinoin, kuinka kahden eri maakuntalehden lukijat muodostavat suhteen oman alueensa lehteen ja käyttävät sitä sen kolmella eri alustalla: paperilehtenä, digitaalisena näköislehtenä ja verkkolehtenä. Haastatteluissa hyödynnetään obsläs-menetelmää, jossa tutkija käy yhdessä lukijan kanssa läpi päivän lehteä selvittääkseen, mitä tämä on siitä lukenut. Analyysissä paneudutaan erityisesti lukemisen materiaaliseen puoleen, eli siihen, miltä lukeminen tuntuu ja millaisiin tilanteisiin sanomalehden eri olomuodot arjessa kytkeytyvät. Tutkimuksen perusteella yleisön suhde sanomalehden kolmeen eri arkkitehtuuriin on usein tilannekohtaista, eikä käyttöliittymän valinta välttämättä liity lukijan ikään eikä sosiodemografiseen taustaan. Lukijalle lehden eri olomuodot pikemminkin täydentävät kuin korvaavat toisiaan. Lukijat esimerkiksi jättivät joitain juttuja lukematta verkosta säästääkseen niitä seuraavan päivän paperilehden lukuhetkeen. Tämä viittaa siihen, ettei yleisöanalytiikka tavoita sanomalehden lukemisen kaikkia ulottuvuuksia. Kirja tuo esiin, kuinka eri tavoin journalismin tekijät ja sen yleisöt tarkastelevat sanomalehteä. Mediataloille sanomalehden tulevaisuus on ennen muuta taloudellinen kysymys: miten lehteä voitaisiin tehdä kannattavasti ja mistä sille saataisiin uusia tilaajia? Tämän selvittämiseksi mediatalot seuraavat yleisön käyttäytymistä verkossa yleisöanalytiikan algoritmisten työkalujen avulla. Vaikka lehtitilauksen hinta ja lehden saatavuus ovat tärkeitä myös lukijoille, sanomalehden merkitys ei ole heille rahalla mitattavissa eikä yleisöanalytiikan tavoitettavissa.

Ever since the launch of the World Press Freedom Index almost 20 years ago, Finland has always been among the top fi ve countries of that index. According to the annual Reuters Digital News reports, Finnish people also have the highest level of trust in the news media and one of the highest levels of press readership in the EU. Most of the media companies are doing quite well, while Google and Facebook have a much less dominant role in the advertising market than elsewhere in Europe. In this context, you might expect Finland to have a comprehensive and visionary media and communications policy to support democracy. However, our meta-study of Finnish media and communications policy based on two recent reportsto the Ministry of Transport and Communications, other earlier studies, along with official documents as well as statistical data suggests that is not the case. Our analysis shows that most decisions have been pragmatic ad hoc solutions serving economic interests rather than any specific media and communication policy goals. A closer examination also proves that Finland does not fit into the Nordic Media Welfare State model either, despite a long, shared history and cultural ties.

Due to product differentiation and targeting policies, radio stations applying the same music format may show distinct differences in their music offerings. This article contributes to the methodology and development of practical measures for the analysis of radio playlists. Drawing from Philip Napoli's model on the dimensions of diversity, the authors develop indicators that cover four components of musical diversity: origin, ownership, repetition, and epoch of music. To demonstrate the feasibility of these indicators, this article compares the music played by Finland’s three leading adult contemporary stations.

Since the 1960s, public service broadcasters have attempted to meet the demand for music by young listeners. As commercial radio offerings have expanded, and as public broadcasters are monitored more closely than before, the question arises as to what degree and in which ways public service radio should differ from commercially formatted stations. This article analyses the differentiation strategies applied in music programming by major radio stations in targeting youth and young adults in Finland. Employing a multi-measure approach in the analysis of the content, the results confirm that YleX, a popular music station of the public broadcaster YLE, differs significantly from its major commercial rivals Energy and The Voice. The article argues that even a radio station focusing on the latest hits can fulfil a public service mission.

Reflecting a change from high to liquid modern culture, journalism is said to be encountering a transformation from high towards liquid modernity. Cultural journalism, however, has been found to be “journalism with a difference”. Due to this distinctive character, the principles of general journalism do not directly apply to cultural journalism. Consequently, the manifestations and consequences of the high and liquid modern ethos appear differently in cultural journalism. Proposing a theoretical framework of the core aspects of journalism—(1) knowledge, (2) audience, (3) power, (4) time, and (5) ethics—this article argues that cultural journalists differ from other journalists in their responses to the recent transformations in the professional values, working practices and the status of journalists.