Kaija Collin

Constant organizational changes require continuous learning at work. In research, leadership has been highlighted as among the most important factors supporting personnel's learning at work, but an understanding of the concrete practices through which leaders can support learning has not been brought together in research. In this study, we aim to gain a more detailed understanding of leadership practices supporting employees' learning based on previously published research. Thus, in this article we examine what kind of leadership practices supporting learning can be found in previous studies. A systematic review method was used to synthesize information on leadership practices supporting learning at work. A total of 730 article abstracts met the following criteria: The article had to discuss management or leadership and work‐related learning as the main topic. Further screening limited the number to 38. These articles were read regarding our research questions, management or leadership, the learning theory engaged in, the method used, and the research context. Different practices of leading learning were found, which can be categorized into strategic and emergent practices. Both involve leaders' interactions and support of the environment. Leadership has a direct and indirect route to employees' learning and occurs in interaction and in the workplace environment. As a practical contribution, this study provides practices and insights into how leaders can support learning at work.

This study investigated early childhood educators’ identity construction in their narratives of emotion-laden situations with children. Narrative analysis was conducted with Greimas’s actantial model on video-cued interviews with 15 educators. Two narratives were identified: in the narrative of educators managing their emotions, educators’ negative emotions connected to challenging interactions with children shattered the identity of the professional educator. In the narrative of educators rejoicing in their success, the trust and affection expressed by children evoked positive emotions, and the sense of inadequacy created by insufficient resources challenged the warm, child-centred educators’ identity. In their narrations, educators commit to an ideal educator identity in close relationships with children, but also describe the emotional labour involved in working with children to manage their own negative emotions. The study enhances understanding of the interconnection between professional identity and emotions, the construction of professional identity through small moments in everyday life and the importance of emotional labour from the perspective of professional identity in early childhood education and care (ECEC).

Jatkuvan työssä oppimisen merkitys organisaatioiden menestykselle on tunnistettu tutkimuksessa. Sen sijaan työssä oppimisen ja hyvinvoinnin yhteydestä on niukasti tutkimustietoa. Erityisen kipeästi tarvitaan tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä siitä, miten tukea ja johtaa kestävää oppimista työpaikoilla ja kenen vastuulle se kuuluu.

Synnytys on 2020-luvun Suomessa politisoitunut synnyttäjien toimesta samanaikaisesti terveydenhuollon taloudellisen tehostamisen kanssa. Tämä on lisännyt synnytyksen ammattilaisten kiirettä ja tuonut ammatilliseen osaamiseen uudenlaisia paineita. Tarkastelemme narratiivisen tutkimuksen keinoin, millaisia ammatillisen toimijuuden ilmaisuja kätilöiden (N = 8) hoitotyön etiikkaa koskevissa narratiiveissa voidaan tunnistaa, eli mitä ja miten kätilöt kertovat ilmiöstä, jonka nimeämme ’eettiseksi toimijuudeksi’. Tutkimuksen pääkäsitteet ovat ammatillinen toimijuus ja hoitotyön etiikka, joista rakennamme eettisen toimijuuden käsitteen integroimalla ammatilliseen toimijuuteen hoitotyön etiikan näkökulman. ’Eettisen toimijuuden’ avulla tarkastelemme toimijuuden positioiden ja eettisen hoitamisen problematiikkaa synnytysten hoidossa. Analyysissa muodostetut tyyppinarratiivit näyttävät, että kätilöiden eettinen toimijuus on tilannekohtaisesti sekä rajoitettua että vahvaa. Suhteessa järjestelmään eettinen toimijuus on usein rajallista, sillä kiireelle ja lisääntyneille työtehtäville kätilöt eivät voi mitään. Järjestelmän rajoittama eettinen toimijuus aiheuttaa kätilöiden mukaan eettistä stressiä ja työtyytyväisyyden vähenemistä. Suhteessa synnyttäjiin kätilöillä on kuitenkin merkittävää valtaa, ja eettinen toimijuus on vahvaa, mutta synnyttäjän toiveiden ja lapsen hyvän välillä ajoittain moniselitteistä ja ambivalenttia. Tulokset nostavat eettisen problematiikan ammatillisen toimijuuden ytimeen ja herättävät tunnistamaan sen ajankohtaisia, yhä syvempää ymmärrystä vaativia kysymyksiä. ’Eettinen toimijuus’ laajentaa ammatillisen toimijuuden käsitettä eettisiin kysymyksiin ja tuottaa uuden käsitteellisen avauksen aikuiskasvatustieteelliseen työelämätutkimukseen.

This study investigates expectations of teamwork and related emotions as described by Finnish early childhood education practitioners. The data, which consist of video-cued interviews with 15 practitioners in early childhood education and care (ECEC), are examined with narrative-discursive analysis. Emotions are approached from a socio-constructivist perspective as narratively constructed. The results are presented as three narratives identified based on teamwork expectations: 1) narrative of inadequacy,2) narrative of injustice,and 3) narrative of support. The narratives describe how time constraints and unexpected changes in teamwork dictated from the top-down produce negative emotional narratives, as well as how the team’s expected support for each other evokes positive emotions and builds communality. The findings show that not only is teamwork an important emotional context in ECEC but also the limited possibilities for influencing teamwork practices evoke negative emotions that can affect the quality of teamwork and well-being at work in ECEC.

Workplace learning (WPL) is a complex phenomenon involving the intertwined processes of working and learning. Recent studies have shown the importance of sustainable perspectives in WPL situations. In the literature, sustainable development is still predominantly referred to environmental, economic and social sustainability. In this study, sustainable perspectives denote the widespread use of previous knowledge, the rapid application of new knowledge and the effects of this knowledge on well-being, thus leaning on human sustainability. The purpose of this study is to examine conceptions of WPL among Finnish police supervisors and to reveal whether sustainable learning perspectives manifest. Eight thematic interviews were analysed using phenomenographic and theory-driven content analyses. The analysis produced six main categories of WPL, and sustainable learning perspectives manifested in all categories. This study confirms previous findings regarding WPL and presents similarities in sustainable learning perspectives to those found in previous research. Learning outcomes can be improved by understanding WPL conceptions and sustainable learning perspectives; thus, the findings of this study can help organisations, supervisors and human resources better plan and implement sustainable WPL possibilities for employees and their careers.

Luet Työsuojelurahaston rahoittaman JoKo-hankkeen (Lähijohtaminen kestävän oppimisen edistäjänä työelämässä) loppuraporttia. Tuomme tässä raportissa esille havaintojamme hankkeen aikana kerätyn haastatteluaineiston annista ja toteutetun ryhmävalmennuksen kokemuksista ja luomme niiden pohjalta syvempää ymmärrystä oppimisen kestävyydestä työssä. Suomalaisessa työelämässä painotetaan osaamisen ja jatkuvan oppimisen merkitystä erityisesti asiantuntijatyössä, mutta ymmärrystä oppimisen kestävyydestä meillä on vielä hyvin vähän. Tutkimusta hyvinvointia lisäävän eli kestävän oppimisen tukemisesta ja johtamisesta meillä on vielä vähemmän. Tällainen ymmärrys on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää huomioiden nuorten työntekijöiden kasvavat paineet ja työuupumuksen lisääntymisen. Näihin haasteisiin vastaamiseksi JoKo-hankkeen loppuraportti pyrkii tuomaan lisävalaistusta. Joko-hankkeen tutkimuskontekstit ovat sairaala, poliisin ennalta estävä yksikkö ja ICT- alan organisaatio Pinja Oy. Tutkittavat kontekstit ja organisaatiot ovat valikoituneet tutkimuksen ja kehittämisen yhteistyötahoiksi niiden ajankohtaisuuden vuoksi erityisesti tutkimiemme ilmiöiden suhteen. Viime aikoina esillä ovat olleet niin terveydenhuollon johtamisongelmat ja SOTE-uudistuksiin valmistautuminen kuin teknologia-alan johtamisrakenteiden haasteet. Poliisin ennalta estävän yksikön työn ja oppimisen tutkiminen on ollut tärkeää JoKo-hankkeessa erilaisia uusia yhteiskunnallisia ilmiöitä ymmärtääksemme ja niihin vastaamiseksi poliisityön avulla. Tässä JoKo-hankkeen loppuraportissa kuvaamme hankkeen toteutusta, teoreettisia ja käsitteellisiä lähtökohtia, keskeisiä löydöksiä sekä ryhmävalmennuksen toteutusta. Pohdimme lisäksi, miten löydöstemme perusteella työelämässä tulisi ohjata ja johtaa työssä tapahtuvaa kestävää oppimista, ja mitä oppimisen ja sen tukemisen ymmärtämiseksi tulisi edelleen tutkia. Hankkeessa on tuotettu tämän loppuraportin lisäksi tieteellisiä artikkeleita, kongressipapereita ja kansantajuisia julkaisuja. Raportin loppuun olemme koonneet hankkeen tuotokset: julkaisut, kongressiesitykset ja viestinnän, joiden avulla voi edelleen laajentaa ymmärrystä hankkeen tarkastelun kohteena olleista ilmiöistä. Lisäksi voi tutustua ryhmävalmennuksen aikana tuotettuihin organisaatiokohtaisiin kehittämisideoiden suunnitelmiin. Työssä oppimisen tueksi raportin loppupuolella on myös työkalupakki, jossa esitellään konkreettisia välineitä oppimisen tukemiseksi ja johtamiseksi organisaatioissa. Työkalupakki ja kehittämisideat tarjoavat toivoaksemme sovellettavia ja kokeilemisen arvoisia käytänteitä erilaisiin työyhteisöihin.