Heidi Huilla
Current Organizations / Institutes
The organizations/institutes from the scholar's latest article
Previous Organizations / Institutes
The organizations / institutes from the scholar's other articles in the past ten years
Research Subjects
Heidi Huilla has a total of 33 co-authors. Here are the top co-authors by number of shared publications:
- Sonja Kosunen
University of Eastern Finland
14 shared publications - Sara Juvonen
University of Eastern Finland
8 shared publications - Marika Pylkkö
University of Eastern Finland
3 shared publications - Lotta Saariluoma
University of Jyväskylä
2 shared publications - Marja Peltola
Faculty of Educational Sciences, University of Helsinki, Helsinki, Finland
2 shared publications - Ninja Hienonen
Tampere University
2 shared publications
Latest Publications
- Open Access
- 29 October 2026
- Published by Taylor & Francis in Educational Review
- p. 1-17
Teachers in urban schools: working in segregated cities
- 29 October 2026
- Published by Taylor & Francis in Educational Review
- p. 1-17
Open AccessTeachers in urban schools: working in segregated cities
- Open Access
- 8 October 2026
- Published by Taylor & Francis in British Journal of Sociology of Education
- p. 1-18
Social class in schools: teachers’ class unawareness, awareness and consciousness
- 8 October 2026
- Published by Taylor & Francis in British Journal of Sociology of Education
- p. 1-18
Open AccessSocial class in schools: teachers’ class unawareness, awareness and consciousness
Opettajien alueellisesti eriytyneet poliittiset ja kulttuuriset orientaatiot
Tässä artikkelissa tarkastelemme opettajien poliittisia ja kulttuurisia orientaatioita Suomessa kansallisesti kattavaan otokseen perustuvan kyselyaineiston (N=2227) avulla. Lähestymme poliittisia orientaatioita vasemmisto–oikeisto- ja konservatiivi–liberaali-ulottuvuuksien kautta. Kulttuuriset orientaatiot puolestaan muodostuvat kulttuuristen ja liikunnallisten käytänteiden kokonaisuuksista kuvaten opettajien vapaa-aikaa. Analysoimme K-means-klusterianalyysillä sekä multinomiaalisella regressioanalyysillä, millaiset taustatekijät ovat yhteydessä opettajien poliittisiin orientaatioihin ja minkälaisia yhteyksiä kulttuurisilla orientaatioilla on poliittisiin. Tulokset osoittivat päiväkotien ja koulujen opettajien eriytyneen poliittisesti jossain määrin, mitä selittivät opettajien työskentelyalue ja ikäryhmä. Lisäksi opettajien kulttuuriset orientaatiot olivat yhteydessä heidän poliittisten orientaatioidensa eriytymiseen. Vasemmisto-liberaalissa ryhmässä oli etenkin nuoria, kaupungeissa työskenteleviä opettajia, jotka suosivat korkeaa ja modernia kulttuuria; maaseuduille keskittyneet vasemmisto-konservatiivisen ryhmän opettajat eivät kuluttaneet vastaavia kulttuurin muotoja. Pohjois-Suomessa ja Lapissa, Länsi- sekä Etelä-Suomessa oikeisto-konservatiivisen ryhmän opettajat eivät kuluttaneet sen paremmin modernia kuin populaariakaan kulttuuria. Liikuntaharrastaminen ei erotellut opettajien poliittisia orientaatioita aiemman kotimaisen tutkimuksen perusteella oletettavilla tavoilla. Opettajien poliittiset ja kulttuuriset orientaatiot ovat tutkimuksemme mukaan eriytyneitä alueellisesti, millä voi olla merkityksensä tarkasteltaessa opetussuunnitelman tulkintaa ja täytäntöönpanoa erilaisilla alueilla.
Opettajien alueellisesti eriytyneet poliittiset ja kulttuuriset orientaatiot
Tässä artikkelissa tarkastelemme opettajien poliittisia ja kulttuurisia orientaatioita Suomessa kansallisesti kattavaan otokseen perustuvan kyselyaineiston (N=2227) avulla. Lähestymme poliittisia orientaatioita vasemmisto–oikeisto- ja konservatiivi–liberaali-ulottuvuuksien kautta. Kulttuuriset orientaatiot puolestaan muodostuvat kulttuuristen ja liikunnallisten käytänteiden kokonaisuuksista kuvaten opettajien vapaa-aikaa. Analysoimme K-means-klusterianalyysillä sekä multinomiaalisella regressioanalyysillä, millaiset taustatekijät ovat yhteydessä opettajien poliittisiin orientaatioihin ja minkälaisia yhteyksiä kulttuurisilla orientaatioilla on poliittisiin. Tulokset osoittivat päiväkotien ja koulujen opettajien eriytyneen poliittisesti jossain määrin, mitä selittivät opettajien työskentelyalue ja ikäryhmä. Lisäksi opettajien kulttuuriset orientaatiot olivat yhteydessä heidän poliittisten orientaatioidensa eriytymiseen. Vasemmisto-liberaalissa ryhmässä oli etenkin nuoria, kaupungeissa työskenteleviä opettajia, jotka suosivat korkeaa ja modernia kulttuuria; maaseuduille keskittyneet vasemmisto-konservatiivisen ryhmän opettajat eivät kuluttaneet vastaavia kulttuurin muotoja. Pohjois-Suomessa ja Lapissa, Länsi- sekä Etelä-Suomessa oikeisto-konservatiivisen ryhmän opettajat eivät kuluttaneet sen paremmin modernia kuin populaariakaan kulttuuria. Liikuntaharrastaminen ei erotellut opettajien poliittisia orientaatioita aiemman kotimaisen tutkimuksen perusteella oletettavilla tavoilla. Opettajien poliittiset ja kulttuuriset orientaatiot ovat tutkimuksemme mukaan eriytyneitä alueellisesti, millä voi olla merkityksensä tarkasteltaessa opetussuunnitelman tulkintaa ja täytäntöönpanoa erilaisilla alueilla.
- Open Access
- 25 April 2026
- Published by Taylor & Francis in Ethnography and Education
- p. 1-17
Ethnographic analysis of school guidance practices that dismiss youth-initiated topics
A major reform in Finland’s school system extended compulsory education to age 18 in autumn 2021, underscoring the growing importance of guidance in supporting young people’s upper secondary choice...
- 25 April 2026
- Published by Taylor & Francis in Ethnography and Education
- p. 1-17
Open AccessEthnographic analysis of school guidance practices that dismiss youth-initiated topics
A major reform in Finland’s school system extended compulsory education to age 18 in autumn 2021, underscoring the growing importance of guidance in supporting young people’s upper secondary choice...
Opettajat Suomessa: Opettajakunnan eriytyminen ja kelpoisuuden merkitys työssä
Tässä artikkelissa tarkastellaan, keitä Suomen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukioiden opettajat ovat ja millaisilla alueilla he työskentelevät. Analyysin kohteena ovat opettajien taustat ja se, eriytyvätkö kelpoiset ja ei-kelpoiset opettajat alueellisesti sekä millaisen roolin opettajana työskentelevät antavat opettajankoulutukselle ja muodolliselle kelpoisuudelle opettajan työssä. Aineistona käytettiin kansallisesti edustavaa kyselyä (N=2795), johon olivat vastanneet kelpoiset ja ei-kelpoiset opettajan ammatissa vuonna 2019 työskennelleet henkilöt eri puolilla Suomea. Tulokset osoittivat opettajana työskentelevien joukon olevan varsin yhdenmukainen sekä sukupuoleltaan että etniseltä taustaltaan. Kelpoisten opettajien osuus eriytyi ammattiryhmittäin ja osin alueellisesti. Erityisesti varhaiskasvatuksen opettajat pitivät kollegoiden kelpoisuutta erittäin tärkeänä asiana työssään. Kelpoisten ja ei-kelpoisten opettajien vastaukset opettajankoulutuksen hyödyistä ja oletetuista hyödyistä erosivat erityisesti kodin ja koulun yhteistyössä sekä oppilashuollon ja oppimisen tuen asioissa. Kaikissa näissä ei-kelpoisena opettajana työskentelevät olettivat opettajankoulutuksen tarjoavan enemmän hyötyä kuin mitä kelpoiset opettajat kokivat saaneensa opinnoistaan. Artikkeli osallistuu tieteelliseen keskusteluun opettajuuden eriytymisestä, jota on toistaiseksi käsitelty vain vähän niin koulutuspoliittisena kuin opettajankoulutukseen liittyvänäkin kysymyksenä Suomessa.
Opettajat Suomessa: Opettajakunnan eriytyminen ja kelpoisuuden merkitys työssä
Tässä artikkelissa tarkastellaan, keitä Suomen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukioiden opettajat ovat ja millaisilla alueilla he työskentelevät. Analyysin kohteena ovat opettajien taustat ja se, eriytyvätkö kelpoiset ja ei-kelpoiset opettajat alueellisesti sekä millaisen roolin opettajana työskentelevät antavat opettajankoulutukselle ja muodolliselle kelpoisuudelle opettajan työssä. Aineistona käytettiin kansallisesti edustavaa kyselyä (N=2795), johon olivat vastanneet kelpoiset ja ei-kelpoiset opettajan ammatissa vuonna 2019 työskennelleet henkilöt eri puolilla Suomea. Tulokset osoittivat opettajana työskentelevien joukon olevan varsin yhdenmukainen sekä sukupuoleltaan että etniseltä taustaltaan. Kelpoisten opettajien osuus eriytyi ammattiryhmittäin ja osin alueellisesti. Erityisesti varhaiskasvatuksen opettajat pitivät kollegoiden kelpoisuutta erittäin tärkeänä asiana työssään. Kelpoisten ja ei-kelpoisten opettajien vastaukset opettajankoulutuksen hyödyistä ja oletetuista hyödyistä erosivat erityisesti kodin ja koulun yhteistyössä sekä oppilashuollon ja oppimisen tuen asioissa. Kaikissa näissä ei-kelpoisena opettajana työskentelevät olettivat opettajankoulutuksen tarjoavan enemmän hyötyä kuin mitä kelpoiset opettajat kokivat saaneensa opinnoistaan. Artikkeli osallistuu tieteelliseen keskusteluun opettajuuden eriytymisestä, jota on toistaiseksi käsitelty vain vähän niin koulutuspoliittisena kuin opettajankoulutukseen liittyvänäkin kysymyksenä Suomessa.
- Open Access
- 18 March 2026
- Published by Taylor & Francis in Scandinavian Journal of Educational Research
- p. 1-16
Recruitment challenges and support for well-being and learning in early childhood education and care
- 18 March 2026
- Published by Taylor & Francis in Scandinavian Journal of Educational Research
- p. 1-16
Open AccessRecruitment challenges and support for well-being and learning in early childhood education and care
- Open Access
- 17 March 2026
- Published by SAGE Publications in Contemporary Issues in Early Childhood
Ecological perspective on teacher agency in segregated urban early childhood education and care
In this study, we examined how early childhood education and care (ECEC) teachers working in segregated urban areas discuss the sociospatial aspects of their work and agency. Our research questions are as follows: (a) How do ECEC teachers in urban areas talk about sociospatial features in their work with children and their families? and (b) how do these sociospatial features relate to the contextual conditions framing the professional agency achievement of teachers as expressed in their interview speech? Our research was based on semi-structured interviews with formally qualified ECEC teachers ( N = 24) working in seven Finnish cities with populations exceeding 100,000. This study is based on the ecological approach to teacher agency, exploring how the varying social, cultural and material aspects of specific ECEC workplace contexts shape teachers’ agency achievement in their everyday work. Our results suggest that sociospatial segregation manifests in teachers’ work discourses through two primary relationally constructed categories: relatively homogeneous and relatively diverse compositions of ECEC. These categories refer to the described scope and relevance of cultural-linguistic and socioeconomic heterogeneity among the children and families with whom the teachers work. In the interviews, these relational aspects of work were often spatially framed by discursively connecting them to the cities’ residential segregation. These sociospatial features intertwined with how teachers discussed the contextual conditions framing their range of options for professional action, thus shaping their agency achievement in urban ECEC.
- 17 March 2026
- Published by SAGE Publications in Contemporary Issues in Early Childhood
Open AccessEcological perspective on teacher agency in segregated urban early childhood education and care
In this study, we examined how early childhood education and care (ECEC) teachers working in segregated urban areas discuss the sociospatial aspects of their work and agency. Our research questions are as follows: (a) How do ECEC teachers in urban areas talk about sociospatial features in their work with children and their families? and (b) how do these sociospatial features relate to the contextual conditions framing the professional agency achievement of teachers as expressed in their interview speech? Our research was based on semi-structured interviews with formally qualified ECEC teachers ( N = 24) working in seven Finnish cities with populations exceeding 100,000. This study is based on the ecological approach to teacher agency, exploring how the varying social, cultural and material aspects of specific ECEC workplace contexts shape teachers’ agency achievement in their everyday work. Our results suggest that sociospatial segregation manifests in teachers’ work discourses through two primary relationally constructed categories: relatively homogeneous and relatively diverse compositions of ECEC. These categories refer to the described scope and relevance of cultural-linguistic and socioeconomic heterogeneity among the children and families with whom the teachers work. In the interviews, these relational aspects of work were often spatially framed by discursively connecting them to the cities’ residential segregation. These sociospatial features intertwined with how teachers discussed the contextual conditions framing their range of options for professional action, thus shaping their agency achievement in urban ECEC.
Päiväkodin johtajien puhe opettajien rekrytoimisesta eriytyneillä kaupunkialueilla: Tunnustus ja resursointi
Tässä tutkimuksessa tarkastelemme päiväkodin johtajien puhetta tunnustuksen ja resurssien epäsuhdasta eriytyneillä kaupunkialueilla sijaitsevissa varhaiskasvatustyön johtamisen toimintaympäristöissä. Kysymme, 1) miten päiväkotien johtajat puhuvat alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä oman työnsä näkökulmasta ja 2) miten johtajat puhuvat erilaisista työympäristöistä varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön rekrytointien, työn vetovoiman ja sen pitovoiman näkökulmista. Haastattelimme kahdeksaa varhaiskasvatus yksikön johtajaa, jotka työskentelivät päiväkodeissa sosioekonomisilta piirteiltään vaihtelevilla asuinalueilla pääkaupunkiseudulla. Analysoimme aineiston teoriaohjatusti dialogisen tematisoinnin avulla tulkitsemalla laadullista haastatteluaineistoa Nancy Fraserin perspektiivisen dualismin näkökulmasta: millaista sosiaaliseen eriytymiseen ja erontekoihin kiinnittyvää huomiointia ja arvostusta eli tunnustusta johtajat puheessaan tuottivat, ja millaista resurssipuhetta haastatteluissa esiintyi eritoten henkilöstön rekrytointeihin liittyen? Johtajat puhuivat varhaiskasvatustyön eriytymisestä suhteessa päiväkodin sijainti alueeseen yhdistyviin sosiaalisiin piirteisiin. Heidän käsityksensä opettajien rekrytointivaikeuksista yhdistyivät yleisesti alan työnhakijapulaan, mutta haastattelupuhetta tuotettiin myös alueellisen ja sosiaalisen eriytymisen merkityksestä työn ja työvoiman kohtaamisessa. Varhaiskasvatuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tarkastellen tunnustus ei jakautunut tasaisesti alueellisessa kehyksessä vaan jäsentyi arvolatautuneeksi puheeksi tarpeista ja oikeuksista. Myöskään henkilöstöresurssien ja taloudellisten resurssien jakautuminen ei jäsentynyt puheessa nykyisellään kaikenlaisia päiväkoteja tasaisesti tukevaksi. Tutkimuksemme tulokset antavat panoksensa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen eriytymisestä käytyyn keskusteluun.
Päiväkodin johtajien puhe opettajien rekrytoimisesta eriytyneillä kaupunkialueilla: Tunnustus ja resursointi
Tässä tutkimuksessa tarkastelemme päiväkodin johtajien puhetta tunnustuksen ja resurssien epäsuhdasta eriytyneillä kaupunkialueilla sijaitsevissa varhaiskasvatustyön johtamisen toimintaympäristöissä. Kysymme, 1) miten päiväkotien johtajat puhuvat alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä oman työnsä näkökulmasta ja 2) miten johtajat puhuvat erilaisista työympäristöistä varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön rekrytointien, työn vetovoiman ja sen pitovoiman näkökulmista. Haastattelimme kahdeksaa varhaiskasvatus yksikön johtajaa, jotka työskentelivät päiväkodeissa sosioekonomisilta piirteiltään vaihtelevilla asuinalueilla pääkaupunkiseudulla. Analysoimme aineiston teoriaohjatusti dialogisen tematisoinnin avulla tulkitsemalla laadullista haastatteluaineistoa Nancy Fraserin perspektiivisen dualismin näkökulmasta: millaista sosiaaliseen eriytymiseen ja erontekoihin kiinnittyvää huomiointia ja arvostusta eli tunnustusta johtajat puheessaan tuottivat, ja millaista resurssipuhetta haastatteluissa esiintyi eritoten henkilöstön rekrytointeihin liittyen? Johtajat puhuivat varhaiskasvatustyön eriytymisestä suhteessa päiväkodin sijainti alueeseen yhdistyviin sosiaalisiin piirteisiin. Heidän käsityksensä opettajien rekrytointivaikeuksista yhdistyivät yleisesti alan työnhakijapulaan, mutta haastattelupuhetta tuotettiin myös alueellisen ja sosiaalisen eriytymisen merkityksestä työn ja työvoiman kohtaamisessa. Varhaiskasvatuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tarkastellen tunnustus ei jakautunut tasaisesti alueellisessa kehyksessä vaan jäsentyi arvolatautuneeksi puheeksi tarpeista ja oikeuksista. Myöskään henkilöstöresurssien ja taloudellisten resurssien jakautuminen ei jäsentynyt puheessa nykyisellään kaikenlaisia päiväkoteja tasaisesti tukevaksi. Tutkimuksemme tulokset antavat panoksensa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen eriytymisestä käytyyn keskusteluun.
- Open Access
- 5 February 2026
- Published by Tampere University Press
Kuka on mun puolesta luvannut, että osallistun?
Kokoomateoksessa tarkastellaan koulutussosiologian tutkimusmenetelmiä ja niiden paradigmaattista kehitystä. Kirjan kaksitoista lukua kuvaavat koulutussosiologisessa tutkimuksessa 2000-luvulla käytettyjen metodologisten ratkaisujen kirjoa rekisteriaineistoista etnografiaan ja verkostoanalyysista käsitehistorialliseen tutkimusotteeseen. Teoksen rakenne etenee temaattisesti yhteiskunnan rakenteita tarkastelevasta tutkimuksesta sosiaalista vuorovaikutusta ja puhetta tarkastelevaan tutkimukseen sekä moninäkökulmaisen koulutussosiologian keskeisiin metodologisiin kysymyksiin. Kirjoittajat tarkastelevat tutkimusaineistojensa avulla muun muassa sitä, mitä vaatimuksia koulutussosiologinen tutkimus asettaa tutkimusmenetelmille, sekä millaiset epistemologiset ja ontologiset taustaoletukset ohjaavat koulutussosiologisen tutkimuksen metodologiaa ja tiedonmuodostusta. Teos on suunnattu kasvatuksen ja yhteiskuntatieteiden alan tutkijoille ja asiantuntijoille sekä opetuskäyttöön.
- 5 February 2026
- Published by Tampere University Press
Open AccessKuka on mun puolesta luvannut, että osallistun?
Kokoomateoksessa tarkastellaan koulutussosiologian tutkimusmenetelmiä ja niiden paradigmaattista kehitystä. Kirjan kaksitoista lukua kuvaavat koulutussosiologisessa tutkimuksessa 2000-luvulla käytettyjen metodologisten ratkaisujen kirjoa rekisteriaineistoista etnografiaan ja verkostoanalyysista käsitehistorialliseen tutkimusotteeseen. Teoksen rakenne etenee temaattisesti yhteiskunnan rakenteita tarkastelevasta tutkimuksesta sosiaalista vuorovaikutusta ja puhetta tarkastelevaan tutkimukseen sekä moninäkökulmaisen koulutussosiologian keskeisiin metodologisiin kysymyksiin. Kirjoittajat tarkastelevat tutkimusaineistojensa avulla muun muassa sitä, mitä vaatimuksia koulutussosiologinen tutkimus asettaa tutkimusmenetelmille, sekä millaiset epistemologiset ja ontologiset taustaoletukset ohjaavat koulutussosiologisen tutkimuksen metodologiaa ja tiedonmuodostusta. Teos on suunnattu kasvatuksen ja yhteiskuntatieteiden alan tutkijoille ja asiantuntijoille sekä opetuskäyttöön.