Current Organizations / Institutes

The organizations/institutes from the scholar's latest article


Johanna Lammi-Taskula has a total of 39 co-authors. Here are the top co-authors by number of shared publications:


Latest Publications

  • Open Access

    How can the Nordic welfare state respond to demographic change?

    by Marika Jalovaara, Jessica Nisén, Johanna Lammi-Taskula

  • Associations between Sociodemographic Characteristics and Primary Care Arrangements for One-Year-Old Children in Finland

    by Julia Kuusiholma-Linnamäki, Eija Räikkönen, Johanna Lammi-Taskula, Michel Vandenbroeck, Maarit Alasuutari


  • Open Access

    Employed Mothers’ Justifications for Using Child Home Care Allowance in Finland

    by Johanna Lammi-Taskula, Johanna Hietamäki, Katja Repo

    This paper examines the justifications for using the Child Home Care Allowance given by Finnish mothers with a one-year-old child, and the factors associated with these justifications. The study is based on a survey with parents, focussing on mothers with existing employment contract and spouse ( n = 530). The main justification for home care of a one-year-old child was that the child is too young for out-of-home day care. Experiencing home care as the best interest of the child did not vary according to socioeconomic background. Normative views of motherhood as well as criticism towards the quality of day care was more likely among mothers with a lower occupational status. The practical difficulties of working life were more pronounced among mothers with irregular working hours. The financial unprofitability of employment as a reason for home care was related to the mother’s weaker subjective health, lower socioeconomic status, and higher number of children in the family.


  • Open Access

    Do parenthood worries impede the birth of a second child? Differences according to the parent’s gender and spousal support in Finland

    by Sanna Moilanen, Eija Räikkönen, Johanna Lammi-Taskula, Ann-Zofie Duvander, Maarit Alasuutari

    Objective: This study examines the extent to which the experience of parenthood worries among Finnish first-time parents predicts the probability of a second birth, and whether the associations differ according to the parent’s gender or the sufficiency of spousal support in parenting. Background: First-time parents’ withdrawal from having a second child has been connected to declining fertility rates in Finland and many other high-income countries; consequently, more understanding is needed about why parents potentially refrain from subsequent childbearing. Method: We utilize longitudinal survey data collected from Finnish parents (N = 544) in three waves (2016–2020). Results: The results show that experiencing parenthood worries significantly predicts the probability of a second birth. Specifically, the accumulation of parenthood worries predicted a lower probability of a second birth, and each additional worry decreased the probability significantly more for fathers compared to mothers. Although we found no gender differences regarding the associations between specific parenthood worries and the probability of a second birth, our results showed that fathers who worried about loneliness or having sole responsibility for parenting were less likely to have a second child than fathers with no such worries. In terms of the sufficiency of spousal support in parenting, we found, first, that among parents who received insufficient spousal support, those who worried about their parenting skills adequacy had a lower probability of a second birth than those with no such worries. Second, among parents with sufficient spousal support, worrying about their own ability to cope was associated with decreased probability of a second birth compared to those who did not experience such worry. Conclusion: Our findings provide new insights into the potential influence of parenthood worries experienced by first-time parents and the role of spousal support in subsequent childbearing.


  • Open Access

    Vanhempien uupumus ja etäopetusjärjestelyt covid-19-poikkeusoloaikana

    by Matilda Sorkkila, Maarit Alasuutari, Eija Pakarinen, Johanna Lammi-Taskula, Noona Kiuru, Kaisa Aunola

    Monien perheitten elämä kuormittui kevään 2020 aikana, jolloin lapset ja nuoret opiskelivat covid-19-pandemian vuoksi pääsääntöisesti etäopetuksessa. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme, kuinka paljon yhtäältä vanhempien lastensa etäopiskelun tukemiseen käyttämä aika ja toisaalta kokemus lasten opetukseen liittyvästä vastuusta oli yhteydessä uupumiseen vanhempana. Tutkimus kartoittaa lisäksi vanhempien kokemuksia lasten etäopetuksen sujuvuudesta. Tutkimukseen osallistui 634 vanhempaa (89 % äitejä), joilla oli vähintään yksi kouluikäinen lapsi. Lasten lukumäärä ja ikäjakauma vaihtelivat perheittäin. Vanhemmat vastasivat määrällisiä ja laadullisia kysymyksiä sisältävään kyselylomakkeeseen, ja aineisto analysoitiin hyödyntäen kovarianssianalyysiä sekä lineaarista regressioanalyysiä. Vanhemmat, jotka käyttivät lastensa etäopiskelun tukemiseen enemmän aikaa ja kokivat olevansa itse vastuussa lastensa opetuksesta, olivat uupuneempia kuin vanhemmat, jotka kokivat vastuun etäopetuksesta olleen ensisijaisesti lastensa opettajalla. Myös avovastauksien laadullinen, temaattinen analyysi osoitti, että vanhemmat kokivat lastensa etäopiskelun sitovan heidän aikaansa ja hankaloittavan arjessa jaksamista. Monet katsoivat lisäksi etäopiskelun heikentäneen lapsen hyvinvointia. Tuloksia voidaan hyödyntää etäopetuksen käytänteiden kehittämisessä tulevissa kriiseissä, jotta ne tukisivat aiempaa paremmin perheiden hyvinvointia ja vastaisivat perheiden erilaisiin tarpeisiin.


  • Gender equality and parenting leaves in Finland: a different pathway towards the Nordic leave policy model

    by Johanna Lammi-Taskula

    In Finland, parenting leave reforms promoting gender equality have been introduced much later than in other Nordic countries. The familialistic path-dependency related to the strongly institutionalized cash-for-care benefit used mainly by mothers has been holding back the development of a long, non-transferable leave quota for fathers. While there have been several small adjustments to the leave scheme to lengthen paternity leave, compensate leave costs to employers, and increase the flexibility of leave use, attempts for a more profound leave policy reform to promote gender equality in order to reach the Nordic level were failed until recently. Finally, in 2022, more than two decades after similar reforms in Sweden, Norway and Iceland, parents in Finland will be offered symmetrical leave quotas.


  • Open Access

    Can fathers' leave take-up dismantle gendered parental responsibilities? Evidence from Finland

    by Petteri Eerola, Johanna Närvi, Johanna Lammi-Taskula

    Objective: This article reports on the associations of fathers' leave take-up with parents' care responsibilities when their child is around four years old. Background: In families with small children women continue to do more parental care work than men. Several studies, however, have suggested that fathers who take up parental leave also take more responsibility for childcare. Method: We applied logistic regression analysis to Finnish survey data collected in 2019 from the mothers and fathers of four-year-old children to find out whether father’s take-up and length of leave is related to fathers taking equal or more responsibility for different dimensions of parental responsibilities, including hands-on care, interacting with the child, community responsibility and mental labour. Results: Our descriptive analysis showed that in families with two working parents, parents shared some hands-on care tasks more equally if the father had taken more than three weeks of leave. When only the father was in paid employment, his take-up of leave was associated with taking the child to or from daycare. Conclusion: We conclude that while father's individual leave has unfulfilled potential in dismantling gendered parental care responsibilities, its effects might differ across different dimensions of parental responsibilities.


  • Open Access

    Lapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana. Osaraportti 3: Vanhempien kokemukset työn ja perheen yhteensovittamisesta ja hoivan jakamisesta

    by Johanna Närvi, Johanna Lammi-Taskula

    Raportissa kuvataan Covid-19-pandemian seurauksia alle kouluikäisten lasten vanhempien arjessa: työssäkäynnissä, ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamisessa sekä kotitöiden ja lastenhoidon jakamisessa vanhempien kesken ensimmäisen koronavuoden 2020 aikana. Tutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Koronaepidemian vaikutukset lapsiperheiden hyvinvointiin -tutkimushanketta sekä Jyväskylän yliopiston Varhaiskasvatus ja koronapandemia -tutkimushanketta ja siinä julkaistavaa, tutkimuksen tuloksia esittelevää osaraporttien sarjaa. Jyväskylän yliopiston tutkimusta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö ja THL:n rahoitus tulee valtion lisätalousarviossa Covid 19 -tutkimukseen osoitetusta määrärahasta. Raportissa esitetyt tulokset perustuvat vuodenvaihteessa 2020–2021 kerättyyn kyselyyn, johon vastasi noin viisivuotiaan lapsen vanhempia (1315 äitiä ja 528 isää) eri puolilta Suomea. Otoksen poimintaan ja vastaajakatoon liittyvistä syistä aineisto ei ole kansallisesti edustava: vastaajat ovat keskimääräistä selvästi korkeammin koulutettuja. Näin ollen aineiston avulla saadaan tietoa etenkin vanhempien tilanteissa ja kokemuksissa koronapandemian aikana tapahtuneista muutoksista ja eri ryhmien välisistä eroista, mutta vain suuntaa antavasti näiden tilanteiden ja kokemusten yleisyydestä. Kyselyyn vastanneiden äitien ja isien joukossa ansiotyössä käyvien osuus laski koronapandemian alettua keväällä 2020 vähän. Tammikuussa 2020 kokopäivätyössä olleista äideistä vain hieman harvempi kuin isistä oli keväällä 2020 kokopäivätyössä; useimmin vanhemmat siirtyivät lomautetuiksi, osa-aikatyöhön tai hoitamaan lapsia kotona. Työssäkäyvistä vanhemmista suuri osa siirtyi koronapandemian myötä etätyöhön, mutta samalla merkittävä osa jatkoi työskentelyä ainoastaan työpaikalla, etenkin äidit. Kyselyyn vastanneet etätyössä olleet äidit myös palasivat isiä nopeammin työskentelemään työpaikoille kevään 2020 poikkeusolojen jälkeen. Etätyö oli yleisempää korkeasti koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden, niin äitien kuin isien, joukossa kun taas matalammin koulutetut ja työtekijäasemassa olevat työskentelivät useammin työpaikalla. Vanhemmat, etenkin äidit, kertoivat myös ansiotyön määrän muutoksista keväällä 2020: suuremmalla osalla työmäärä kasvoi, mutta joillakin myös pieneni. Sekä äidit että isät – mutta etenkin äidit – kokivat ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamisen selvästi hankalammaksi kevään 2020 poikkeusaikana kuin ennen koronapandemiaa tai vuodenvaihteessa 2020–2021. Yhteensovittaminen oli kevään 2020 poikkeusolojen aikaan hankalampaa etätyötä tehneille sekä niille, joiden viisivuotias oli poissa varhaiskasvatuksesta, ja he myös kertoivat työskennelleensä tuolloin useammin tavanomaisesta poikkeavina aikoina kuten iltaisin tai viikonloppuisin. Silti vanhemmat arvioivat kevään 2020 koronapoikkeusajalla olleen selvästi useammin myönteisiä kuin kielteisiä seurauksia vanhemmuudelle ja perhe-elämälle. Muutokset lastenhoidon ja kotitöiden jakamisessa kahden vanhemman perheissä kevään 2020 poikkeusolojen aikana olivat pieniä ja erisuuntaisia. Joissakin perheissä yleistyi äidin päävastuu lastenhoidosta, toisissa perheissä isän. Kotitöiden jakamisessa muutokset olivat vielä vähäisempiä tai lähes olemattomia. Isän etätyöskentely tai -opiskelu oli yhteydessä tasaisempaan tai jopa isälle painottuvaan kotityö- ja lastenhoitovastuuseen, vaikka selvimmin vastuu painottuikin sille vanhemmalle, joka ei ollut ansiotyössä tai opiskelija lainkaan. Loppuvuodesta 2020 työnjako oli vanhempien vastausten perusteella jälleen entisen kaltainen: kotitöitä ja lastenhoitoa joko jaettiin melko tasaisesti vanhempien kesken tai äiti teki enemmän kuin isä. Ensimmäinen koronakevät 2020 poikkeusoloineen näyttää olleen monille alle kouluikäisten lasten vanhemmille ansiotyön ja perheen yhteensovittamisen kannalta erityisen hankalaa aikaa, johon vanhemmat sopeutuivat muun muassa työnteon ajoista joustamalla tai vanhempien lastenhoitovastuita muokkaamalla. Muutokset vanhempien keskinäisessä työnjaossa tai ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamisen poikkeukselliset haasteet jäivät kuitenkin laajamittaisen etätyön jatkumisesta huolimatta väliaikaisiksi, kun kotiin jääneet lapset pääsivät palaamaan päiväkotiin. Varhaiskasvatuksella onkin lapsen koulutuspolun alkuun liittyvän pedagogisen merkityksen ohella tärkeä rooli myös vanhempien ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamisen mahdollistajana.


  • Open Access

    Parental Leave Reforms in Finland 1977–2019 from a Diversity Perspective

    by Anna Moring, Johanna Lammi-Taskula

    In Finland, all parents, regardless of gender, are eligible for parental leave and there are no restrictive eligibility criteria. In practice, however, the statutory leave options are not equally available to all parents. Since the 1970s, steps have been taken in redesigning the leave scheme to make it more inclusive. Several reforms have been made to promote equality, mainly between women and men, but also between diverse families, such as adoptive families, multiple-birth families or same-sex parent families. The ‘demotherisation’ of parental-leave rights has slowly shifted the focus from biological mothers to fathers and non-biological parents. In the most recent reforms, the focus has widened from equality between parents to include equality between children regardless of the form of the family that they are born or adopted into.