Aino Tiihonen
Current Organizations / Institutes
The organizations/institutes from the scholar's latest article
Aino Tiihonen has a total of 30 co-authors. Here are the top co-authors by number of shared publications:
- Josefina Sipinen
Faculty of Management and Business, Tampere University, Tampere, Finland
3 shared publications - Mikko Leino
Department of Philosophy, Contemporary History and Political Science, University of Turku, Turku, Finland
2 shared publications - Sami Borg
Kunnallisalan kehittämissäätiö
2 shared publications - Veikko Isotalo
Turun Yliopisto
2 shared publications - Aki Koivula
University of Turku, Turku, Finland
1 shared publication - Arttu Saarinen
Turun Yliopisto
1 shared publication
Latest Publications
- Open Access
- 24 September 2025
- Published by Tampere University Press
Presidentinvaalit 2024
Tämä teos analysoi vaalien ehdokasvalintaa ja kampanjointia, median roolia vaaleissa sekä kansalaisten näkemyksiä presidentin valta-asemasta. Samalla kirja tarjoaa uusia avauksia Suomen presidentti-instituution arviointiin, myös kansainvälisestä vertailevasta näkökulmasta. Teoksen luvut nojaavat ensisijaisesti vaalien jälkeen kerättyyn kyselyaineistoon. Vaalikampanjoissa korostuivat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja tuore Nato-jäsenyys, mutta keskusteluissa liikuttiin myös sisäpoliittisissa teemoissa, jotka eivät kuulu presidentin toimivaltaan. Ehdokkaat varoivat tekemästä irtiottoja ja vaalit käytiinkin pitkälti turvallisuus edellä, sovittelevassa hengessä. Ehdokasvalinnassa korostuivat ehdokkaiden ulkopoliittinen kokemus, poliittinen tausta sekä heidän arvonsa. Jatkuva gallupien tulva hyödytti kärkiehdokkaita. Presidentin muodollinen valta on rajallista, mutta asema valtionpäänä, jännittynyt turvallisuusympäristö ja suuri kansansuosio mahdollistavat aktiivisenkin vaikutusvallan. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset presidentit ovatkin poikkeuksellisen suosittuja. Suomalaiset toivovat presidentti-instituutiolta vakautta ja johtajuutta niin muodollisten valtaoikeuksien kuin presidentin toimintatyylin osalta. Presidentin asemaa tulee jatkossakin tarkastella kriittisesti, samoin kannatusmittausten korostunutta roolia vaaleissa.
- 24 September 2025
- Published by Tampere University Press
Open AccessPresidentinvaalit 2024
Tämä teos analysoi vaalien ehdokasvalintaa ja kampanjointia, median roolia vaaleissa sekä kansalaisten näkemyksiä presidentin valta-asemasta. Samalla kirja tarjoaa uusia avauksia Suomen presidentti-instituution arviointiin, myös kansainvälisestä vertailevasta näkökulmasta. Teoksen luvut nojaavat ensisijaisesti vaalien jälkeen kerättyyn kyselyaineistoon. Vaalikampanjoissa korostuivat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja tuore Nato-jäsenyys, mutta keskusteluissa liikuttiin myös sisäpoliittisissa teemoissa, jotka eivät kuulu presidentin toimivaltaan. Ehdokkaat varoivat tekemästä irtiottoja ja vaalit käytiinkin pitkälti turvallisuus edellä, sovittelevassa hengessä. Ehdokasvalinnassa korostuivat ehdokkaiden ulkopoliittinen kokemus, poliittinen tausta sekä heidän arvonsa. Jatkuva gallupien tulva hyödytti kärkiehdokkaita. Presidentin muodollinen valta on rajallista, mutta asema valtionpäänä, jännittynyt turvallisuusympäristö ja suuri kansansuosio mahdollistavat aktiivisenkin vaikutusvallan. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset presidentit ovatkin poikkeuksellisen suosittuja. Suomalaiset toivovat presidentti-instituutiolta vakautta ja johtajuutta niin muodollisten valtaoikeuksien kuin presidentin toimintatyylin osalta. Presidentin asemaa tulee jatkossakin tarkastella kriittisesti, samoin kannatusmittausten korostunutta roolia vaaleissa.
- Open Access
- 24 September 2025
- Published by Tampere University Press
- p. 48-79
Äänestäjien sosiodemografinen profiili sekä arvot ehdokasvalintojen taustalla
This edited volume [Presidential Elections 2024: Candidate Selection, Media, and Popularity] analyses candidate selection and campaigning, the role of the media in the elections, and citizens' views on the institution of the presidency. The book also offers new insights into the assessment of the Finnish presidential institution from an international comparative perspective. The chapters in the volume draw primarily on survey data collected after the elections. The campaigns of 2024 emphasized Russia's war of aggression in Ukraine and Finland’s recent NATO membership, but the discussions also ventured into domestic policy issues that fall out of the president’s competence. The leading candidates were cautious in the debates, and the elections were largely conducted in a conciliatory spirit. In terms of voting behaviour, the citizens emphasized the candidates' foreign policy experience, political background, and values. The constant flood of polls benefited the leading candidates. The formal powers of the Finnish president are limited, but the turbulent security environment combined with the president’s position as head of state, and high popularity facilitate strong presidential influence. In international comparison, Finnish presidents are exceptionally popular. Finns expect stability and leadership from the presidential institution in terms of both formal powers and the president's style of operation. The position of the president must continue to be critically examined, as must the increased role of polls in elections. Tämä teos analysoi vaalien ehdokasvalintaa ja kampanjointia, median roolia vaaleissa sekä kansalaisten näkemyksiä presidentin valta-asemasta. Samalla kirja tarjoaa uusia avauksia Suomen presidentti-instituution arviointiin, myös kansainvälisestä vertailevasta näkökulmasta. Teoksen luvut nojaavat ensisijaisesti vaalien jälkeen kerättyyn kyselyaineistoon. Vaalikampanjoissa korostuivat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja tuore Nato-jäsenyys, mutta keskusteluissa liikuttiin myös sisäpoliittisissa teemoissa, jotka eivät kuulu presidentin toimivaltaan. Ehdokkaat varoivat tekemästä irtiottoja ja vaalit käytiinkin pitkälti turvallisuus edellä, sovittelevassa hengessä. Ehdokasvalinnassa korostuivat ehdokkaiden ulkopoliittinen kokemus, poliittinen tausta sekä heidän arvonsa. Jatkuva gallupien tulva hyödytti kärkiehdokkaita. Presidentin muodollinen valta on rajallista, mutta asema valtionpäänä, jännittynyt turvallisuusympäristö ja suuri kansansuosio mahdollistavat aktiivisenkin vaikutusvallan. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset presidentit ovatkin poikkeuksellisen suosittuja. Suomalaiset toivovat presidentti-instituutiolta vakautta ja johtajuutta niin muodollisten valtaoikeuksien kuin presidentin toimintatyylin osalta. Presidentin asemaa tulee jatkossakin tarkastella kriittisesti, samoin kannatusmittausten korostunutta roolia vaaleissa.
- 24 September 2025
- Published by Tampere University Press
- p. 48-79
Open AccessÄänestäjien sosiodemografinen profiili sekä arvot ehdokasvalintojen taustalla
This edited volume [Presidential Elections 2024: Candidate Selection, Media, and Popularity] analyses candidate selection and campaigning, the role of the media in the elections, and citizens' views on the institution of the presidency. The book also offers new insights into the assessment of the Finnish presidential institution from an international comparative perspective. The chapters in the volume draw primarily on survey data collected after the elections. The campaigns of 2024 emphasized Russia's war of aggression in Ukraine and Finland’s recent NATO membership, but the discussions also ventured into domestic policy issues that fall out of the president’s competence. The leading candidates were cautious in the debates, and the elections were largely conducted in a conciliatory spirit. In terms of voting behaviour, the citizens emphasized the candidates' foreign policy experience, political background, and values. The constant flood of polls benefited the leading candidates. The formal powers of the Finnish president are limited, but the turbulent security environment combined with the president’s position as head of state, and high popularity facilitate strong presidential influence. In international comparison, Finnish presidents are exceptionally popular. Finns expect stability and leadership from the presidential institution in terms of both formal powers and the president's style of operation. The position of the president must continue to be critically examined, as must the increased role of polls in elections. Tämä teos analysoi vaalien ehdokasvalintaa ja kampanjointia, median roolia vaaleissa sekä kansalaisten näkemyksiä presidentin valta-asemasta. Samalla kirja tarjoaa uusia avauksia Suomen presidentti-instituution arviointiin, myös kansainvälisestä vertailevasta näkökulmasta. Teoksen luvut nojaavat ensisijaisesti vaalien jälkeen kerättyyn kyselyaineistoon. Vaalikampanjoissa korostuivat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja tuore Nato-jäsenyys, mutta keskusteluissa liikuttiin myös sisäpoliittisissa teemoissa, jotka eivät kuulu presidentin toimivaltaan. Ehdokkaat varoivat tekemästä irtiottoja ja vaalit käytiinkin pitkälti turvallisuus edellä, sovittelevassa hengessä. Ehdokasvalinnassa korostuivat ehdokkaiden ulkopoliittinen kokemus, poliittinen tausta sekä heidän arvonsa. Jatkuva gallupien tulva hyödytti kärkiehdokkaita. Presidentin muodollinen valta on rajallista, mutta asema valtionpäänä, jännittynyt turvallisuusympäristö ja suuri kansansuosio mahdollistavat aktiivisenkin vaikutusvallan. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset presidentit ovatkin poikkeuksellisen suosittuja. Suomalaiset toivovat presidentti-instituutiolta vakautta ja johtajuutta niin muodollisten valtaoikeuksien kuin presidentin toimintatyylin osalta. Presidentin asemaa tulee jatkossakin tarkastella kriittisesti, samoin kannatusmittausten korostunutta roolia vaaleissa.
- Open Access
- 29 January 2025
- Published by Springer Nature in Climatic Change
- Vol. 178 (2) , 1-19
Framing climate policy around energy independence enhances acceptance and perceived effectiveness: evidence from a Finnish survey experiment
We investigated the impact of three justifications for implementing a road traffic emission trading system on policy acceptance and perceived effectiveness. One frame is based on increased energy independence from non-EU countries, another on potential economic benefits, and a third on ensuring efficient greenhouse gas (GHG) mitigation. The data utilized originated from an online survey experiment (n = 1504) administered in Finland in the spring of 2024. We found that the justification referring to energy independence marginally increased the acceptability of the policy, whereas the justifications appealing to potential economic benefits and effective emissions reductions did not. The energy independence frame particularly influences those who perceive climate change as a moderate risk. The results regarding perceived policy effectiveness are similar, indicating a strong association between these evaluations. It is likely that, at least in the Finnish context, the link between climate change mitigation efforts and energy independence has become more pronounced following the Russian attack on Ukraine.
- 29 January 2025
- Published by Springer Nature in Climatic Change
- Vol. 178 (2) , 1-19
Open AccessFraming climate policy around energy independence enhances acceptance and perceived effectiveness: evidence from a Finnish survey experiment
We investigated the impact of three justifications for implementing a road traffic emission trading system on policy acceptance and perceived effectiveness. One frame is based on increased energy independence from non-EU countries, another on potential economic benefits, and a third on ensuring efficient greenhouse gas (GHG) mitigation. The data utilized originated from an online survey experiment (n = 1504) administered in Finland in the spring of 2024. We found that the justification referring to energy independence marginally increased the acceptability of the policy, whereas the justifications appealing to potential economic benefits and effective emissions reductions did not. The energy independence frame particularly influences those who perceive climate change as a moderate risk. The results regarding perceived policy effectiveness are similar, indicating a strong association between these evaluations. It is likely that, at least in the Finnish context, the link between climate change mitigation efforts and energy independence has become more pronounced following the Russian attack on Ukraine.
- Open Access
- 23 October 2023
- Published by Suomen rauhantutkimusyhdistys ry in Kosmopolis. Rauhan-, konfliktin- ja maailmanpolitiikan tutkimuksen aikakauslehti
- Vol. 53 (3) , 42-65
Kosmopoliittiset kaupungit ja kotoperäiset pikkukunnat?
Artikkeli selvittää, missä määrin asuinympäristö selittää yksilöllisiä eroja ilmastohuolessa ja ilmastotoimiin liittyvissä asenteissa Suomessa. Tutkimus on ilmastoasenteiden muotoutumisen suhteen kiinnostunut erityisesti asuinympäristöjen ominaispiirteiden vaikutuksista ihmisten näkemyksiin. Tutkimusaineistona käytetään syksyllä 2022 kerättyä kansalaisten ilmastoasenteita kartoittavaa valtakunnallista kyselytutkimusaineistoa (n=3 821), johon on yhdistetty kuntatason muuttujia. Aineiston vastaajat tulevat yhteensä 269 Suomen kunnasta. Tutkimuksen analyysi vahvistaa, että kuntien välisiä eroja ilmastohuolessa ja asenteissa ilmastotoimia kohtaan esiintyy. Tulosten perusteella kunnan demografia, erityisesti korkeasti koulutettujen osuus väestöstä, on yhteydessä koettuun ilmastohuoleen ja asenteisiin. Todennäköisin löytämämme selitys kuntakohtaisille eroille liittyy kahteen yhteen kietoutuneeseen prosessiin: samanmielisten muuttamiseen samoille alueille ja tästä seuraavaan asenteiden lujittumiseen. Tulosten valossa kunnilla on hyvin erilaiset valmiudet suunnitella ja toteuttaa responsiivisia ja tehokkaita mutta samalla kuntalaisten taholta oikeudenmukaiseksi miellettyjä ilmastotoimia.
- 23 October 2023
- Published by Suomen rauhantutkimusyhdistys ry in Kosmopolis. Rauhan-, konfliktin- ja maailmanpolitiikan tutkimuksen aikakauslehti
- Vol. 53 (3) , 42-65
Open AccessKosmopoliittiset kaupungit ja kotoperäiset pikkukunnat?
Artikkeli selvittää, missä määrin asuinympäristö selittää yksilöllisiä eroja ilmastohuolessa ja ilmastotoimiin liittyvissä asenteissa Suomessa. Tutkimus on ilmastoasenteiden muotoutumisen suhteen kiinnostunut erityisesti asuinympäristöjen ominaispiirteiden vaikutuksista ihmisten näkemyksiin. Tutkimusaineistona käytetään syksyllä 2022 kerättyä kansalaisten ilmastoasenteita kartoittavaa valtakunnallista kyselytutkimusaineistoa (n=3 821), johon on yhdistetty kuntatason muuttujia. Aineiston vastaajat tulevat yhteensä 269 Suomen kunnasta. Tutkimuksen analyysi vahvistaa, että kuntien välisiä eroja ilmastohuolessa ja asenteissa ilmastotoimia kohtaan esiintyy. Tulosten perusteella kunnan demografia, erityisesti korkeasti koulutettujen osuus väestöstä, on yhteydessä koettuun ilmastohuoleen ja asenteisiin. Todennäköisin löytämämme selitys kuntakohtaisille eroille liittyy kahteen yhteen kietoutuneeseen prosessiin: samanmielisten muuttamiseen samoille alueille ja tästä seuraavaan asenteiden lujittumiseen. Tulosten valossa kunnilla on hyvin erilaiset valmiudet suunnitella ja toteuttaa responsiivisia ja tehokkaita mutta samalla kuntalaisten taholta oikeudenmukaiseksi miellettyjä ilmastotoimia.
- Open Access
- 25 September 2023
- Published by Tyovaen historian ja perinteen tutkimuksen seura in Väki Voimakas
- No. 36,p. 211-240
Työväenluokan puoluevalinnat sekä niitä selittävät arvot ja asenteet 2010-luvulla
Aino Tiihonen analysoi artikkelissaan työväenluokan äänestyskäyttäytymistä 2010-luvun Suomessa. Tarkastelukohteena ovat erityisesti puoluevalintoihin vaikuttavat arvot ja asenteet. Artikkelissa nousee esiin, että luokkasamaistuminen ja ammattiasema eivät enää kulje yhtä voimakkaasti käsi kädessä kuin ennen. Myös työväenluokkaisuus on muuttanut muotoaan, ja sitä on syytä tarkastella monimuotoisemmin kuin pelkkänä ammattiasemana. Tiihosen vaalitutkimusaineistoihin perustuvassa analyysissä korostuu suomalaisen poliittisen kentän murros. Perussuomalaiset on noussut suosituksi niin perinteisen ammattiin sidotun työväenluokan kuin myös uudenlaisiin työväenluokkapositioihin sidottujen äänestäjien keskuudessa. Jo 1960-luvun lopulta asti niin sanotun populistit ovat aika ajoin saaneet merkittävää suosiota länsimaisen ”vauraan” työväestön keskuudessa. Nyt tämä trendi on rantautunut myös Suomeen.
- 25 September 2023
- Published by Tyovaen historian ja perinteen tutkimuksen seura in Väki Voimakas
- No. 36,p. 211-240
Open AccessTyöväenluokan puoluevalinnat sekä niitä selittävät arvot ja asenteet 2010-luvulla
Aino Tiihonen analysoi artikkelissaan työväenluokan äänestyskäyttäytymistä 2010-luvun Suomessa. Tarkastelukohteena ovat erityisesti puoluevalintoihin vaikuttavat arvot ja asenteet. Artikkelissa nousee esiin, että luokkasamaistuminen ja ammattiasema eivät enää kulje yhtä voimakkaasti käsi kädessä kuin ennen. Myös työväenluokkaisuus on muuttanut muotoaan, ja sitä on syytä tarkastella monimuotoisemmin kuin pelkkänä ammattiasemana. Tiihosen vaalitutkimusaineistoihin perustuvassa analyysissä korostuu suomalaisen poliittisen kentän murros. Perussuomalaiset on noussut suosituksi niin perinteisen ammattiin sidotun työväenluokan kuin myös uudenlaisiin työväenluokkapositioihin sidottujen äänestäjien keskuudessa. Jo 1960-luvun lopulta asti niin sanotun populistit ovat aika ajoin saaneet merkittävää suosiota länsimaisen ”vauraan” työväestön keskuudessa. Nyt tämä trendi on rantautunut myös Suomeen.
- Open Access
- 8 December 2022
- Published by Politiikka in Politiikka
- Vol. 64 (4)
Jatkuvalla takamatkalla
Keskeisimmät kuilua selittävät tekijät ovat naisten vähäisemmät resurssit ja heikompi rekrytoituminen politiikkaan sekä naisten käsitys naisten paikasta politiikasta (Burns ym. 2001). Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan myös naisten keskimääräistä heikompi yleinen itseluottamus heijastuu sisäiseen kansalaispätevyyteen (Wolak 2020). Eroa on selitetty myös riskinottokyvyllä: riskinottoon halukkaammat, joita miehet naisia yleisemmin ovat, kokevat myös olevansa valmiimpia aktiivisempaan rooliin politiikassa (Fraile ja de Miguel Moyer 2021).
- 8 December 2022
- Published by Politiikka in Politiikka
- Vol. 64 (4)
Open AccessJatkuvalla takamatkalla
Keskeisimmät kuilua selittävät tekijät ovat naisten vähäisemmät resurssit ja heikompi rekrytoituminen politiikkaan sekä naisten käsitys naisten paikasta politiikasta (Burns ym. 2001). Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan myös naisten keskimääräistä heikompi yleinen itseluottamus heijastuu sisäiseen kansalaispätevyyteen (Wolak 2020). Eroa on selitetty myös riskinottokyvyllä: riskinottoon halukkaammat, joita miehet naisia yleisemmin ovat, kokevat myös olevansa valmiimpia aktiivisempaan rooliin politiikassa (Fraile ja de Miguel Moyer 2021).
- Open Access
- 8 December 2022
- Published by Politiikka in Politiikka
- Vol. 64 (4)
Työväenluokkaäänestämisen muuttuva konteksti
Artikkeli perustuu YTT Aino Tiihosen Tampereen yliopistossa 28. tammikuuta 2022 pidetyn väitöstilaisuuden lektioon. Väitöskirjan nimi on The Mechanisms of Class-Party Ties among the Finnish Working-Class Voters in the 21st Century.
- 8 December 2022
- Published by Politiikka in Politiikka
- Vol. 64 (4)
Open AccessTyöväenluokkaäänestämisen muuttuva konteksti
Artikkeli perustuu YTT Aino Tiihosen Tampereen yliopistossa 28. tammikuuta 2022 pidetyn väitöstilaisuuden lektioon. Väitöskirjan nimi on The Mechanisms of Class-Party Ties among the Finnish Working-Class Voters in the 21st Century.
- Open Access
- 23 March 2022
- Published by Wiley in Scandinavian Political Studies
- Vol. 45 (3) , 301-325
Exploring class identification among Finnish party members
Class cleavage has been an important factor in forming the West‐European party systems, and class identification can still be considered one of the key types of social identity, especially among members of older parties. Nevertheless, previous research has ignored the importance of party members' class identifications. In this study, we hypothesise that party affiliation can form a context of social identity in which party members' class identification is also strengthened. By analysing unique survey data of 12,427 members of the six largest Finnish parties, we examine the extent to which party members' class identifications stem from their party affiliations and how the relationship is reinforced by their partisan identity. The results suggest that traditional class‐cleavage elements still appear within class identification among the members of older parties. Members of left‐wing parties identified with the working class, and conversely, upper‐class identification was more prominent among members of centre‐right parties. Among members of newer political parties, the class was less relevant compared to members of traditional class‐based parties. Furthermore, we found that working‐class identification was strongly related to the strength of partisan identity.
- 23 March 2022
- Published by Wiley in Scandinavian Political Studies
- Vol. 45 (3) , 301-325
Open AccessExploring class identification among Finnish party members
Class cleavage has been an important factor in forming the West‐European party systems, and class identification can still be considered one of the key types of social identity, especially among members of older parties. Nevertheless, previous research has ignored the importance of party members' class identifications. In this study, we hypothesise that party affiliation can form a context of social identity in which party members' class identification is also strengthened. By analysing unique survey data of 12,427 members of the six largest Finnish parties, we examine the extent to which party members' class identifications stem from their party affiliations and how the relationship is reinforced by their partisan identity. The results suggest that traditional class‐cleavage elements still appear within class identification among the members of older parties. Members of left‐wing parties identified with the working class, and conversely, upper‐class identification was more prominent among members of centre‐right parties. Among members of newer political parties, the class was less relevant compared to members of traditional class‐based parties. Furthermore, we found that working‐class identification was strongly related to the strength of partisan identity.