MKMervi Kaarninen

Mervi Kaarninen

*This is an algorithmically generated author record based on publicly available information.

Current Organizations / Institutes

The organizations/institutes from the scholar's latest article


Mervi Kaarninen has a total of 1 co-authors. Here are the top co-authors by number of shared publications:


Latest Publications

  • Ammattia vai perhettä varten

    by Mervi Kaarninen

    "Suomessa on arvostettu suuresti oppikoulunkäyntiä, ylioppilastutkintoa ja yliopistoa. Ammattiopetus jäi 1800-luvun lopulla laajenevan oppikoulun jalkoihin. Fennomaanien tavoitteena oli perustaa suomenkielisiä oppikouluja, joissa painottui klassinen sivistys. 1880-luvun lopulta lähtien 'yksityisoppikoululiikkeen' ansiosta perustettiin yhteiskouluja aluksi kaupunkeihin ja pian myös maaseudulle. Näin pääsivät tytötkin opintielle. Oppikoulun avulla haluttiin tukea suomalaisten henkisiä ja kansallisia pyrkimyksiä tarjoamalla yhä useammille mandollisuus hankkia korkeampaa sivistystä. Jo 1880-luvun lopussa professorit ja oppikoulujen opettajat ryhtyivät pohtimaan koulutusinnon haittavaikutuksia. Suomea koetteli jo 1880-luvun lopussa ylioppilastulva [jatkuu sitaatilla]."

  • Open Access

    Punaorpojen huolto — köyhäinapua ja kasvatusta

    by Mervi Kaarninen

    "Lapsuuden historiasta on tullut yksi historiantutkimuksen ja erityisesti sosiaalihistorian osa-alue. Suomen 1900-luvun historiassa lapsen näkökulma on tuotu esiin lähinnä sotien seurauksena. Toisaalta kirjailijat ovat Suomessa ja eri puolilla Eurooppaa kuvanneet lapsia sodan jaloissa. Suomessa on kirjoitettu sekä kaunokirjallisuutta että tieteellisiä tutkimuksia Ruotsiin lähetetyistä sotalapsista ja heidän myöhemmistä vaiheistaan. Lapsen näkökulma Suomen 1900-luvun historiaan tulee esiin myös yhtenä vuoden 1918 kansalaissodan seurauksena. Sota jätti jälkeensä 14 000-20 000 orpolasta. Kansalaissota jakoi kansakunnan kahtia, ja tämä kahtiajako koski myös lapsia. Suurin osa orvoista oli punaorpoja eli kapinallisten lapsia, mutta myös valkoisten puolelta jäi orpoja. Miten sitten Suomessa huollettiin tämä orpojoukko, ja mitä merkitystä ongelmalla oli myöhemmälle lastensuojelutyölle? Punaorpojen avustustyöhön ottivat osaa valtio, kunnat, yksityiset kansalaiset, hyväntekeväisyysjärjestöt sekä työväenliike. Keväällä 1918 sodan vielä jatkuessa sosiaaliviranomaiset huomasivat, että sodan jälkeensä jättämät orvot tulisivat pikaisesti tarvitsemaan yhteiskunnan apua. Avustustyön organisointi lähti käyntiin 6.5.1918, jolloin senaatti asetti sosiaalihallituksen esityksestä komitean valmistamaan ehdotusta käydyn sodan seurauksena turvattomiksi jääneiden lasten aineellisen ja henkisen huollon järjestämiseksi. Tässä vaiheessa komitean tehtäväkenttään kuuluivat sekä punaorvot että valkoisten orvot."