Musiikkiterapia masennuksen, ahdistuneisuuden ja työhön liittyvän stressin ja uupumuksen hoidossa työikäisillä: narratiivinen katsaus
Open Access
- 12 December 2025
- journal article
- Published by Suomen musiikkiterapiayhdistys ry in Musiikkiterapia
- Vol. 40 (2) , 8-45
Abstract
Johdanto Tämä artikkeli perustuu englanninkieliseen narratiiviseen katsaukseen, joka on julkaistu vuoden 2025 Psychiatria Fennica -vuosijulkaisussa. Musiikkiterapian on aiempien tutkimusten ja katsausten mukaan havaittu olevan tehokas ja motivoiva keino hoitaa mielenterveyden häiriöitä. Tutkimusta on tehty erityisesti masennukseen liittyen. Tämän narratiivisen katsauksen tavoitteena on tarjota päivitetty näkymä musiikkiterapiaan masennuksen ja siihen läheisesti liittyvien häiriöiden, ahdistuneisuuden ja uupumuksen hoidossa työikäisillä. MenetelmätKatsaukseen sisällytetyt tutkimukset ovat satunnaistettuja kontrolloituja koeasetelmia, pilotti- ja toteutettavuustutkimuksia, tapaustutkimuksia, prosessitutkimuksia ja tapauskertomuksia, joissa musiikkiterapiaa on käytetty työikäisen väestön masennuksen, ahdistuneisuuden tai työhön liittyvän stressin tai uupumuksen hoidossa. Kaikista 1748 seulotusta artikkelista 23 valikoitui mukaan tähän katsaukseen. Lisäksi tulosten yhteydessä esitellään kolme muuta artikkelia, jotka antavat mielenkiintoista lisätietoa ilmiöstä, vaikka eivät kokonaan täyttäneet artikkeleille asetettuja valintakriteerejä. TuloksetAineisto tarjosi monipuolisen näkymän musiikkiterapian käyttöön työikäisten ihmisten masennuksen, ahdistuneisuuden ja työperäisen stressin hoidossa. Tutkimusten tavoitteet liittyivät pääasiassa masennuksen ja masennusoireiden lievittämiseen, mutta ahdistuneisuuden, stressin, itsetunnon ja tunteiden säätelyn kohentaminen olivat myös monien tutkimusten keskiössä. Improvisaatio, musiikin kuuntelu eri muodoissaan ja musiikin tekeminen olivat käytetyimpien musiikkiterapiamenetelmien joukossa. Pääosa tutkimuksesta on määrällistä, mutta mukana oli myös laadullisia ja monimenetelmäisiä tutkimuksia. Pohdinta Musiikkiterapia-alan tutkimusten raportoinnin laatu vaikuttaa parantuneen viime vuosina, mikä näkyy esimerkiksi interventiokuvausten laadussa. Terapia-asetelmissa hyödynnettiin lukuisia kliinisiä menetelmiä ja kliininen improvisaatio vaikutti olevan yksi yleinen ja tehokas lähestymistapa tarjoten uudenlaisia mahdollisuuksia tunteiden ilmaisuun ja itsetutkiskeluun. Terapian intensiteetti näytti vaikuttavan terapian tuloksellisuuteen.Keywords
This publication has 36 references indexed in Scilit:
- Music Therapy and Pharmacotherapy as a Combination Treatment: A Case of Periodic Depression in Comorbidity With Subthreshold AutismClinical Case Reports, 2025
- Psychobiological Stress Regulation in Depressive Women Achieved Through Group Music Therapy: Results From the Randomised‐Controlled Music Therapy for Depression StudyStress and Health, 2025
- Music therapy for autistic peopleCochrane Database of Systematic Reviews, 2022
- Efficacy of emotion-regulating improvisational music therapy to reduce depressive symptoms in young adult students: A multiple-case study designThe Arts in Psychotherapy, 2020
- The experiences of patients in the synchrony group music therapy trial for long-term depressionThe Arts in Psychotherapy, 2020
- Verbal affordances of active and receptive music therapy methods in major depressive disorder and schizophrenia-spectrum disorderThe Arts in Psychotherapy, 2019
- Music therapy for people with schizophrenia and schizophrenia-like disordersCochrane Database of Systematic Reviews, 2017
- Clinical improvisation and its effect on anxiety: A multiple single subject designThe Arts in Psychotherapy, 2016
- Music therapy in generalized anxiety disorderThe Arts in Psychotherapy, 2015
- Music Therapy Modulates Fronto-Temporal Activity in Rest-EEG in Depressed ClientsBrain Topography, 2012