Tiia-Liina Raittila
Current Organizations / Institutes
The organizations/institutes from the scholar's latest article
Research Subjects
Tiia-Liina Raittila has a total of 8 co-authors. Here are the top co-authors by number of shared publications:
- Esa Ala-Ruona
University of Jyväskylä
2 shared publications - Jaakko Erkkilä
The Centre of Excellence in Music, Mind, Body and Brain, University of Jyväskylä, Jyväskylä, Finland
2 shared publications - Marianne Taipale
The Centre of Excellence in Music, Mind, Body and Brain, University of Jyväskylä, Jyväskylä, Finland
2 shared publications - Alessandro Ansani
University of Jyväskylä
1 shared publication - Anastasios Mavrolampados
The Centre of Excellence in Music, Mind, Body and Brain, University of Jyväskylä, Jyväskylä, Finland
1 shared publication - Eliisa Löyttyniemi
Department of Biostatistics, University of Turku, Turku, Finland
1 shared publication
Latest Publications
- Open Access
- 19 June 2026
- Published by Springer Nature in Trials
- Vol. 27 (1)
Integrative Music Therapy for Depression-related Disorders (iMTDep) – study protocol for a randomised controlled trial
Background: Depression, anxiety and work-related stress affect a significant number of adults disrupting their productivity, ability to function and attend work. These highly comorbid disorders tend to be difficult to treat effectively, and more information about integrative treatment approaches is needed. This study investigates the effectiveness of music therapy in treating depression-related disorders. Methods/design: The intervention is targeted at people of 18–65 years of age who are in employment, in their studies, temporarily unemployed, on short-term sick leave or rehabilitation allowance and suffer from depression-related disorders, which include one or several of the following: depression, anxiety, work-related stress or exhaustion. The interventions applied are Integrative Improvisational Music Therapy (IIMT) with or without the additional elements of music listening and vibroacoustic treatment. All sessions will begin with a preparative exercise called Resonance Frequency Breathing to enhance the effect of the therapy. All participants will receive the intervention for 6 weeks (60-min therapy session twice a week). The participants will be randomised into four groups that will have different modifications of the intervention, and the group without additional elements will serve as a waiting-list control group. The primary outcome will measure psychological distress. Secondary outcomes will address depression, anxiety, exhaustion, burnout, health-related quality of life and challenges in recognising emotions (alexithymia). Discussion: The trial will elevate our understanding of the efficacy of integrative improvisational music therapy for depression-related disorders. Results will give more information about the combinations of additional elements used as part of the intervention. Extensive dataset will allow us to investigate the dynamics of therapeutic change and the factors that predict certain responsiveness to the intervention or explain the effects. Trial registration: Prospectively registered on ISRCTN on 12.04.2024 (ISRCTN26812986). Study was approved by the Regional Medical Research Ethics Committee of Wellbeing Services County of Central Finland 15.02.2024 (ref: 7U/2023).
- 19 June 2026
- Published by Springer Nature in Trials
- Vol. 27 (1)
Open AccessIntegrative Music Therapy for Depression-related Disorders (iMTDep) – study protocol for a randomised controlled trial
Background: Depression, anxiety and work-related stress affect a significant number of adults disrupting their productivity, ability to function and attend work. These highly comorbid disorders tend to be difficult to treat effectively, and more information about integrative treatment approaches is needed. This study investigates the effectiveness of music therapy in treating depression-related disorders. Methods/design: The intervention is targeted at people of 18–65 years of age who are in employment, in their studies, temporarily unemployed, on short-term sick leave or rehabilitation allowance and suffer from depression-related disorders, which include one or several of the following: depression, anxiety, work-related stress or exhaustion. The interventions applied are Integrative Improvisational Music Therapy (IIMT) with or without the additional elements of music listening and vibroacoustic treatment. All sessions will begin with a preparative exercise called Resonance Frequency Breathing to enhance the effect of the therapy. All participants will receive the intervention for 6 weeks (60-min therapy session twice a week). The participants will be randomised into four groups that will have different modifications of the intervention, and the group without additional elements will serve as a waiting-list control group. The primary outcome will measure psychological distress. Secondary outcomes will address depression, anxiety, exhaustion, burnout, health-related quality of life and challenges in recognising emotions (alexithymia). Discussion: The trial will elevate our understanding of the efficacy of integrative improvisational music therapy for depression-related disorders. Results will give more information about the combinations of additional elements used as part of the intervention. Extensive dataset will allow us to investigate the dynamics of therapeutic change and the factors that predict certain responsiveness to the intervention or explain the effects. Trial registration: Prospectively registered on ISRCTN on 12.04.2024 (ISRCTN26812986). Study was approved by the Regional Medical Research Ethics Committee of Wellbeing Services County of Central Finland 15.02.2024 (ref: 7U/2023).
- 8 June 2026
- Published by Suomen musiikkiterapiayhdistys ry
- Vol. 41 (1) , 62-73
”Kun se palo alkoi, niin sitten sitä mentiin sydämen mukaan” – Tulevan emeritusprofessori Jaakko Erkkilän ajatuksia musiikkiterapiasta
- 8 June 2026
- Published by Suomen musiikkiterapiayhdistys ry
- Vol. 41 (1) , 62-73
”Kun se palo alkoi, niin sitten sitä mentiin sydämen mukaan” – Tulevan emeritusprofessori Jaakko Erkkilän ajatuksia musiikkiterapiasta
- Open Access
- 12 December 2025
- Published by Suomen musiikkiterapiayhdistys ry in Musiikkiterapia
- Vol. 40 (2) , 8-45
Musiikkiterapia masennuksen, ahdistuneisuuden ja työhön liittyvän stressin ja uupumuksen hoidossa työikäisillä: narratiivinen katsaus
Johdanto Tämä artikkeli perustuu englanninkieliseen narratiiviseen katsaukseen, joka on julkaistu vuoden 2025 Psychiatria Fennica -vuosijulkaisussa. Musiikkiterapian on aiempien tutkimusten ja katsausten mukaan havaittu olevan tehokas ja motivoiva keino hoitaa mielenterveyden häiriöitä. Tutkimusta on tehty erityisesti masennukseen liittyen. Tämän narratiivisen katsauksen tavoitteena on tarjota päivitetty näkymä musiikkiterapiaan masennuksen ja siihen läheisesti liittyvien häiriöiden, ahdistuneisuuden ja uupumuksen hoidossa työikäisillä. MenetelmätKatsaukseen sisällytetyt tutkimukset ovat satunnaistettuja kontrolloituja koeasetelmia, pilotti- ja toteutettavuustutkimuksia, tapaustutkimuksia, prosessitutkimuksia ja tapauskertomuksia, joissa musiikkiterapiaa on käytetty työikäisen väestön masennuksen, ahdistuneisuuden tai työhön liittyvän stressin tai uupumuksen hoidossa. Kaikista 1748 seulotusta artikkelista 23 valikoitui mukaan tähän katsaukseen. Lisäksi tulosten yhteydessä esitellään kolme muuta artikkelia, jotka antavat mielenkiintoista lisätietoa ilmiöstä, vaikka eivät kokonaan täyttäneet artikkeleille asetettuja valintakriteerejä. TuloksetAineisto tarjosi monipuolisen näkymän musiikkiterapian käyttöön työikäisten ihmisten masennuksen, ahdistuneisuuden ja työperäisen stressin hoidossa. Tutkimusten tavoitteet liittyivät pääasiassa masennuksen ja masennusoireiden lievittämiseen, mutta ahdistuneisuuden, stressin, itsetunnon ja tunteiden säätelyn kohentaminen olivat myös monien tutkimusten keskiössä. Improvisaatio, musiikin kuuntelu eri muodoissaan ja musiikin tekeminen olivat käytetyimpien musiikkiterapiamenetelmien joukossa. Pääosa tutkimuksesta on määrällistä, mutta mukana oli myös laadullisia ja monimenetelmäisiä tutkimuksia. Pohdinta Musiikkiterapia-alan tutkimusten raportoinnin laatu vaikuttaa parantuneen viime vuosina, mikä näkyy esimerkiksi interventiokuvausten laadussa. Terapia-asetelmissa hyödynnettiin lukuisia kliinisiä menetelmiä ja kliininen improvisaatio vaikutti olevan yksi yleinen ja tehokas lähestymistapa tarjoten uudenlaisia mahdollisuuksia tunteiden ilmaisuun ja itsetutkiskeluun. Terapian intensiteetti näytti vaikuttavan terapian tuloksellisuuteen.
- 12 December 2025
- Published by Suomen musiikkiterapiayhdistys ry in Musiikkiterapia
- Vol. 40 (2) , 8-45
Open AccessMusiikkiterapia masennuksen, ahdistuneisuuden ja työhön liittyvän stressin ja uupumuksen hoidossa työikäisillä: narratiivinen katsaus
Johdanto Tämä artikkeli perustuu englanninkieliseen narratiiviseen katsaukseen, joka on julkaistu vuoden 2025 Psychiatria Fennica -vuosijulkaisussa. Musiikkiterapian on aiempien tutkimusten ja katsausten mukaan havaittu olevan tehokas ja motivoiva keino hoitaa mielenterveyden häiriöitä. Tutkimusta on tehty erityisesti masennukseen liittyen. Tämän narratiivisen katsauksen tavoitteena on tarjota päivitetty näkymä musiikkiterapiaan masennuksen ja siihen läheisesti liittyvien häiriöiden, ahdistuneisuuden ja uupumuksen hoidossa työikäisillä. MenetelmätKatsaukseen sisällytetyt tutkimukset ovat satunnaistettuja kontrolloituja koeasetelmia, pilotti- ja toteutettavuustutkimuksia, tapaustutkimuksia, prosessitutkimuksia ja tapauskertomuksia, joissa musiikkiterapiaa on käytetty työikäisen väestön masennuksen, ahdistuneisuuden tai työhön liittyvän stressin tai uupumuksen hoidossa. Kaikista 1748 seulotusta artikkelista 23 valikoitui mukaan tähän katsaukseen. Lisäksi tulosten yhteydessä esitellään kolme muuta artikkelia, jotka antavat mielenkiintoista lisätietoa ilmiöstä, vaikka eivät kokonaan täyttäneet artikkeleille asetettuja valintakriteerejä. TuloksetAineisto tarjosi monipuolisen näkymän musiikkiterapian käyttöön työikäisten ihmisten masennuksen, ahdistuneisuuden ja työperäisen stressin hoidossa. Tutkimusten tavoitteet liittyivät pääasiassa masennuksen ja masennusoireiden lievittämiseen, mutta ahdistuneisuuden, stressin, itsetunnon ja tunteiden säätelyn kohentaminen olivat myös monien tutkimusten keskiössä. Improvisaatio, musiikin kuuntelu eri muodoissaan ja musiikin tekeminen olivat käytetyimpien musiikkiterapiamenetelmien joukossa. Pääosa tutkimuksesta on määrällistä, mutta mukana oli myös laadullisia ja monimenetelmäisiä tutkimuksia. Pohdinta Musiikkiterapia-alan tutkimusten raportoinnin laatu vaikuttaa parantuneen viime vuosina, mikä näkyy esimerkiksi interventiokuvausten laadussa. Terapia-asetelmissa hyödynnettiin lukuisia kliinisiä menetelmiä ja kliininen improvisaatio vaikutti olevan yksi yleinen ja tehokas lähestymistapa tarjoten uudenlaisia mahdollisuuksia tunteiden ilmaisuun ja itsetutkiskeluun. Terapian intensiteetti näytti vaikuttavan terapian tuloksellisuuteen.