HKHeikki Kinnari

Heikki Kinnari

*This is an algorithmically generated author record based on publicly available information.

Current Organizations / Institutes

The organizations/institutes from the scholar's latest article


Heikki Kinnari has a total of 28 co-authors. Here are the top co-authors by number of shared publications:


Latest Publications

  • Open Access

    Yritysten kilpailukyvyn ja kansalaisten tasa-arvon vuoksi

    by Anna Jolkkonen, Hanna Laalo, Heikki Kinnari, Heikki Silvennoinen

    Työmarkkinajärjestöt ovat keskeinen elinikäisen oppimisen politiikan osapuoli poliitikkojen, koulutuksen tarjoajien ja koulutuspalveluja käyttävien kansalaisten rinnalla. Artikkelissa analysoidaan työmarkkinajärjestöjen osallistumista elinikäisen oppimisen politiikan muotoilemiseen kysymällä, miten työelämän etujärjestöt omaksuvat ja tulkitsevat elinikäisen ja jatkuvan oppimisen teemoja. Tarkemmin analysoidaan, millaisia sisältöjä ja tavoitteita järjestöt painottavat, millaista osaamista ne pitävät tärkeänä sekä miten erilaiset ammatilliset ryhmät ja niiden osaamistarpeet otetaan huomioon. Aineisto muodostuu Akavan, EK:n, SAK:n, STTK:n ja Suomen Yrittäjien vuosina 2016–2023 julkaisemista koulutusta ja elinikäistä oppimista käsittelevistä koulutuspoliittista lausunnoista, ohjelmista ja blogikirjoituksista (N=118). Järjestöjen koulutuspoliittista kielenkäyttöä jäsennetään kriittisellä politiikka-analyysillä, jota pohjustetaan sisällönanalyysillä. Aineistosta tunnistettiin kolme rinnakkaista ja osin toisiaan haastavaa politiikkadiskurssia, jotka nimettiin osaamis- ja kilpailukykydiskurssiksi, itsensä kehittämisen diskurssiksi ja inhimillisyyden ja tasa-arvon diskurssiksi. Järjestöjen koulutuspoliittisen kielenkäytön analyysi tekee näkyväksi eroja elinikäisen oppimisen politiikan tavoitteissa, arvoissa ja tulkinnoissa ja osoittaa tasa-arvotavoitteen kamppailevan elintilasta kilpailukyvyn ja yksilöllisen työllistettävyyden kehittämisen rinnalla.

  • Open Access

    Koulutussosiologian metodologiat ja tutkimusmenetelmät

    by Janne Varjo (Toim.), Taina Civil-Hirvonen (Toim.), Mira Kalalahti (Toim.), Heikki Kinnari (Toim.)

    Kokoomateoksessa tarkastellaan koulutussosiologian tutkimusmenetelmiä ja niiden paradigmaattista kehitystä. Kirjan kaksitoista lukua kuvaavat koulutussosiologisessa tutkimuksessa 2000-luvulla käytettyjen metodologisten ratkaisujen kirjoa rekisteriaineistoista etnografiaan ja verkostoanalyysista käsitehistorialliseen tutkimusotteeseen. Teoksen rakenne etenee temaattisesti yhteiskunnan rakenteita tarkastelevasta tutkimuksesta sosiaalista vuorovaikutusta ja puhetta tarkastelevaan tutkimukseen sekä moninäkökulmaisen koulutussosiologian keskeisiin metodologisiin kysymyksiin. Kirjoittajat tarkastelevat tutkimusaineistojensa avulla muun muassa sitä, mitä vaatimuksia koulutussosiologinen tutkimus asettaa tutkimusmenetelmille, sekä millaiset epistemologiset ja ontologiset taustaoletukset ohjaavat koulutussosiologisen tutkimuksen metodologiaa ja tiedonmuodostusta. Teos on suunnattu kasvatuksen ja yhteiskuntatieteiden alan tutkijoille ja asiantuntijoille sekä opetuskäyttöön.

  • Open Access

    Esipuhe

    by Janne Varjo, Taina Civil-Hirvonen, Mira Kalalahti, Heikki Kinnari

    Kokoomateoksessa tarkastellaan koulutussosiologian tutkimusmenetelmiä ja niiden paradigmaattista kehitystä. Kirjan kaksitoista lukua kuvaavat koulutussosiologisessa tutkimuksessa 2000-luvulla käytettyjen metodologisten ratkaisujen kirjoa rekisteriaineistoista etnografiaan ja verkostoanalyysista käsitehistorialliseen tutkimusotteeseen. Teoksen rakenne etenee temaattisesti yhteiskunnan rakenteita tarkastelevasta tutkimuksesta sosiaalista vuorovaikutusta ja puhetta tarkastelevaan tutkimukseen sekä moninäkökulmaisen koulutussosiologian keskeisiin metodologisiin kysymyksiin. Kirjoittajat tarkastelevat tutkimusaineistojensa avulla muun muassa sitä, mitä vaatimuksia koulutussosiologinen tutkimus asettaa tutkimusmenetelmille, sekä millaiset epistemologiset ja ontologiset taustaoletukset ohjaavat koulutussosiologisen tutkimuksen metodologiaa ja tiedonmuodostusta. Teos on suunnattu kasvatuksen ja yhteiskuntatieteiden alan tutkijoille ja asiantuntijoille sekä opetuskäyttöön.

  • Open Access

    WPR-metodologia koulutuspoliittisessa hallinnan tutkimuksessa

    by Aarno Kauppila, Heikki Kinnari

    Kokoomateoksessa tarkastellaan koulutussosiologian tutkimusmenetelmiä ja niiden paradigmaattista kehitystä. Kirjan kaksitoista lukua kuvaavat koulutussosiologisessa tutkimuksessa 2000-luvulla käytettyjen metodologisten ratkaisujen kirjoa rekisteriaineistoista etnografiaan ja verkostoanalyysista käsitehistorialliseen tutkimusotteeseen. Teoksen rakenne etenee temaattisesti yhteiskunnan rakenteita tarkastelevasta tutkimuksesta sosiaalista vuorovaikutusta ja puhetta tarkastelevaan tutkimukseen sekä moninäkökulmaisen koulutussosiologian keskeisiin metodologisiin kysymyksiin. Kirjoittajat tarkastelevat tutkimusaineistojensa avulla muun muassa sitä, mitä vaatimuksia koulutussosiologinen tutkimus asettaa tutkimusmenetelmille, sekä millaiset epistemologiset ja ontologiset taustaoletukset ohjaavat koulutussosiologisen tutkimuksen metodologiaa ja tiedonmuodostusta. Teos on suunnattu kasvatuksen ja yhteiskuntatieteiden alan tutkijoille ja asiantuntijoille sekä opetuskäyttöön.

  • Open Access

    Koulutussosiologia ja sen metodologiat

    by Janne Varjo, Taina Civil-Hirvonen, Mira Kalalahti, Heikki Kinnari

    Kokoomateoksessa tarkastellaan koulutussosiologian tutkimusmenetelmiä ja niiden paradigmaattista kehitystä. Kirjan kaksitoista lukua kuvaavat koulutussosiologisessa tutkimuksessa 2000-luvulla käytettyjen metodologisten ratkaisujen kirjoa rekisteriaineistoista etnografiaan ja verkostoanalyysista käsitehistorialliseen tutkimusotteeseen. Teoksen rakenne etenee temaattisesti yhteiskunnan rakenteita tarkastelevasta tutkimuksesta sosiaalista vuorovaikutusta ja puhetta tarkastelevaan tutkimukseen sekä moninäkökulmaisen koulutussosiologian keskeisiin metodologisiin kysymyksiin. Kirjoittajat tarkastelevat tutkimusaineistojensa avulla muun muassa sitä, mitä vaatimuksia koulutussosiologinen tutkimus asettaa tutkimusmenetelmille, sekä millaiset epistemologiset ja ontologiset taustaoletukset ohjaavat koulutussosiologisen tutkimuksen metodologiaa ja tiedonmuodostusta. Teos on suunnattu kasvatuksen ja yhteiskuntatieteiden alan tutkijoille ja asiantuntijoille sekä opetuskäyttöön.

  • Kykyjensä epäilijät: Yliopisto-opiskelijoiden huijarisyndrooman yhteys luokkataustaan, sukupuoleen ja ikään

    by Markku Vanttaja, Hanna Nori, Heikki Kinnari

    Huijarisyndrooma viittaa ajattelutapaan, jossa yksilö kokee itsensä vähemmän päteväksi kuin hän todellisuudessa on. Huijareiksi itsensä kokevat suoriutuvat opinnoistaan ja työstään erinomaisesti saaden tunnustusta muilta, mutta uskovat silti onnistuneensa antamaan vain vaikutelman kyvykkyydestään. Tarkastelemme tässä artikkelissa suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden huijarisyndroomaa: ovatko jotkut heistä muita alttiimpia kokemaan epävarmuutta omasta osaamisestaan, ja ovatko epävarmuuden kokemukset sekä huijarisyndroomaan viittaavat suhtautumistavat yhteydessä opiskelijoiden luokkataustaan, sukupuoleen ja ikään? Tutkimuskysymyksiin vastaamme vuonna 2022 kerätyn kyselyaineiston (n=4994) avulla. Tarkastelemme huijarisyndroomaa ilmiönä, joka liittyy koulutuspoliittisten ja yhteiskunnallisten vaatimusten sekä yksilön elämänkokemusten myötä muotoutuneen habituksen väliseen suhteeseen. Noin joka neljäs kyselyymme vastanneista koki voimakkaita huijarituntemuksia. Voimakkaimpia huijarituntemuksia kokivat muunsukupuoliset, naiset, vähävaraisista työväenluokkaisista perheistä lähtöisin olevat sekä nuorimmat opiskelijat. Vähiten huijarituntemuksia kokivat yli 40-vuotiaat aikuisopiskelijat ja kotitaustaltaan yläluokkaan itsensä identifioineet opiskelijat. Huijarisyndroomaa voidaan lievittää yksilökeskeisillä keinoilla. Varsinainen ongelma ei ole näillä poistettavissa, sillä huijarisyndrooma on enemmänkin looginen reaktio koulutuspoliittisiin vaatimuksiin kilpailua, vertailua ja suoritusten mittaamista korostavassa yhteiskunnassa.


  • Open Access

    Luokka-asema ja työn suomat kehittymismahdollisuudet

    by Heikki Silvennoinen, Kaspian Herrala, Heikki Kinnari, Hanna Laalo

    The nine articles in this edited volume [Education and Social Class] scrutinise the class question within the Finnish education system, as a hidden, lived and experienced phenomenon, entwined with power. The book is structured around three topical perspectives. The first part deals with the question of social mobility. Empirical research topics include examples of achieving prestigious fields of education and the inheritance of the most prestigious professions, connections of class position to education through the educational experiences of working-class-based business students, and the ways in which academic world encounters with working-class culture in the university work of working-class and academically educated women. The second part of the book examines education as a form of capital defining the life course and social class. Topics covered include the connections of life stage of adolescence and class position, Bourdieusian analysis of educational choices and class positions, and opportunities for on-the-job learning and self-development in accordance with the class position of wage earners. The third part focuses on the education system and its structures. The dynamics of education and reproduction are analysed by using as empirical research objects the cross-generational reproduction of social relations in the curricula of basic education, the meaning of the language used in school as cultural capital, and the links between class position and perspectives that promote the raising of the age of compulsory education. Teoksen yhdeksän artikkelia tarkastelevat luokkakysymystä koulutusjärjestelmän kaltaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevinä elettyinä ja koettuina, valtaan kietoutuneina ilmiönä. Kirjaan on koostettu kolme ajankohtaista näkökulmakokonaisuutta. Teoksen avaa kysymys sosiaalisesta liikkuvuudesta. Empiirisinä tutkimuskohteina toimivat esimerkit arvostettujen koulutusalojen saavuttamisesta ja arvostetuimpien ammattialojen periytymisestä, luokkataustan yhteyksistä kouluttautumiseen työväenluokkaistaustaisten kauppatieteen opiskelijoiden koulutuskokemuksien kautta, sekä akateeminen maailman ja työväenluokkaisen kulttuurin kohtaamisesta työläistaustaisten ja akateemisesti koulutettujen naisten yliopistotyössä. Kirjan toisessa osassa koulutusta tarkastellaan elämänkulkua ja yhteiskuntaluokkaa määrittävänä pääomana. Aiheina ovat nuoruuden elämänvaiheena sekä luokka-aseman yhdistyminen, koulutusvalintojen ja yhteiskuntaluokka-aseman bourdieulainen analyysi, sekä palkansaajien luokka-aseman mukaiset mahdollisuudet työssä oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kolmannessa osassa kiinnitetään katse koulutusjärjestelmään ja sen luokittuneisiin rakenteisiin. Koulutuksen ja yhteiskuntaluokan uusintamisen dynamiikkaa analysoidaan käyttämällä empiirisinä tutkimuskohteina yhteiskunnallisten suhteiden ylisukupolvisen uusintamisen muotoja perusopetuksen opetussuunnitelmissa, koulussa käytetyn kielen merkitystä kulttuurisena pääomana, sekä luokka-aseman yhteyksiä oppivelvollisuusiän nostamista ja toisen asteen maksuttomuutta edistäviin näkökulmiin.

  • Open Access

    Koulutus ja yhteiskuntaluokka

    by Toni Ahva, Nina Haltia, Vilja Helminen, Kaspian Herrala, Heidi Huilla, Ulpukka Isopahkala-Bouret, Sara Juvonen, Jarmo Kallunki, Heikki Kinnari, Sonja Kosunen, et al.

    Teoksen yhdeksän artikkelia tarkastelevat luokkakysymystä koulutusjärjestelmän kaltaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevinä elettyinä ja koettuina, valtaan kietoutuneina ilmiönä. Kirjaan on koostettu kolme ajankohtaista näkökulmakokonaisuutta. Teoksen avaa kysymys sosiaalisesta liikkuvuudesta. Empiirisinä tutkimuskohteina toimivat esimerkit arvostettujen koulutusalojen saavuttamisesta ja arvostetuimpien ammattialojen periytymisestä, luokkataustan yhteyksistä kouluttautumiseen työväenluokkaistaustaisten kauppatieteen opiskelijoiden koulutuskokemuksien kautta, sekä akateeminen maailman ja työväenluokkaisen kulttuurin kohtaamisesta työläistaustaisten ja akateemisesti koulutettujen naisten yliopistotyössä. Kirjan toisessa osassa koulutusta tarkastellaan elämänkulkua ja yhteiskuntaluokkaa määrittävänä pääomana. Aiheina ovat nuoruuden elämänvaiheena sekä luokka-aseman yhdistyminen, koulutusvalintojen ja yhteiskuntaluokka-aseman bourdieulainen analyysi, sekä palkansaajien luokka-aseman mukaiset mahdollisuudet työssä oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kolmannessa osassa kiinnitetään katse koulutusjärjestelmään ja sen luokittuneisiin rakenteisiin. Koulutuksen ja yhteiskuntaluokan uusintamisen dynamiikkaa analysoidaan käyttämällä empiirisinä tutkimuskohteina yhteiskunnallisten suhteiden ylisukupolvisen uusintamisen muotoja perusopetuksen opetussuunnitelmissa, koulussa käytetyn kielen merkitystä kulttuurisena pääomana, sekä luokka-aseman yhteyksiä oppivelvollisuusiän nostamista ja toisen asteen maksuttomuutta edistäviin näkökulmiin.