HSHeikki Silvennoinen

Heikki Silvennoinen

*This is an algorithmically generated author record based on publicly available information.

Current Organizations / Institutes

The organizations/institutes from the scholar's latest article


Heikki Silvennoinen has a total of 17 co-authors. Here are the top co-authors by number of shared publications:


Latest Publications

  • Open Access

    Yritysten kilpailukyvyn ja kansalaisten tasa-arvon vuoksi

    by Anna Jolkkonen, Hanna Laalo, Heikki Kinnari, Heikki Silvennoinen

    Työmarkkinajärjestöt ovat keskeinen elinikäisen oppimisen politiikan osapuoli poliitikkojen, koulutuksen tarjoajien ja koulutuspalveluja käyttävien kansalaisten rinnalla. Artikkelissa analysoidaan työmarkkinajärjestöjen osallistumista elinikäisen oppimisen politiikan muotoilemiseen kysymällä, miten työelämän etujärjestöt omaksuvat ja tulkitsevat elinikäisen ja jatkuvan oppimisen teemoja. Tarkemmin analysoidaan, millaisia sisältöjä ja tavoitteita järjestöt painottavat, millaista osaamista ne pitävät tärkeänä sekä miten erilaiset ammatilliset ryhmät ja niiden osaamistarpeet otetaan huomioon. Aineisto muodostuu Akavan, EK:n, SAK:n, STTK:n ja Suomen Yrittäjien vuosina 2016–2023 julkaisemista koulutusta ja elinikäistä oppimista käsittelevistä koulutuspoliittista lausunnoista, ohjelmista ja blogikirjoituksista (N=118). Järjestöjen koulutuspoliittista kielenkäyttöä jäsennetään kriittisellä politiikka-analyysillä, jota pohjustetaan sisällönanalyysillä. Aineistosta tunnistettiin kolme rinnakkaista ja osin toisiaan haastavaa politiikkadiskurssia, jotka nimettiin osaamis- ja kilpailukykydiskurssiksi, itsensä kehittämisen diskurssiksi ja inhimillisyyden ja tasa-arvon diskurssiksi. Järjestöjen koulutuspoliittisen kielenkäytön analyysi tekee näkyväksi eroja elinikäisen oppimisen politiikan tavoitteissa, arvoissa ja tulkinnoissa ja osoittaa tasa-arvotavoitteen kamppailevan elintilasta kilpailukyvyn ja yksilöllisen työllistettävyyden kehittämisen rinnalla.

  • Open Access

    Henkilöstön oppiminen ja kehittymismahdollisuudet työnantajamielikuvan rakennusaineksina

    by Heikki Silvennoinen, Anni Nygrén

    Verkkosivuilla yritykset luovat itselleen brändiä erottautuakseen muista yrityksistä. Arvostettu brändi auttaa houkuttelemaan yritykseen osaavaa työvoimaa. Koulutus- ja oppimismahdollisuuksista viestimällä yritykset rakentavat työnantajamielikuvaa, jonka avulla ne tuovat esiin houkuttelevuuttaan. Analysoimme, millaisina henkilöstölle tarjotut kehittymismahdollisuudet näyttäytyvät yritysten verkkosivuilla ja miten yritykset rakentavat sen avulla työnantajabrändiään. Aineistona ovat bruttokansantuotteen (bkt) osuudella mitattuna Suomen merkittävimmät yritykset vuonna 2019. Kunkin yrityksen sivulle on koottu työntekijöiden omia kokemuksia (employee testimonial) työskentelystä yrityksessä. Artikkeli perustuu tähän teksti-, kuva- ja videomuotoiseen materiaaliin, jota tutkimme aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Työntekijöiden kehittymismahdollisuuksien hyödyntäminen työnantajamielikuvan rakentamisessa osoittaa, miten vahvasti elinikäisen oppimisen diskurssi on omaksuttu yritysmaailmassa. Työntekijäkokemuksista kuvastuu ideaalityöntekijä ja laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsoen elinikäisen oppimisen mallikansalainen. Kuvatessaan yritystä työnantajana verkkosivut viestivät työnhakijoille, mitä heille yrityksessä luvataan sekä luovat kuvaa siitä, millaisia työntekijöitä yritys tavoittelee palvelukseensa. Artikkeli on laadittu osana Suomen Akatemian rahoittamaa Lifelong Learning, Governmentality and Production of Neurotic Citizen hanketta (nro 333025).


  • Open Access

    Kyvykkyyksien kehittymisen tukeminen – eli pässiä narussa

    by Heikki Silvennoinen

    Suomen kielen asiantuntija ja kielenhuoltaja Laura Niemi paneutuu kirjassaan työelämän konsultti- ja kehittämispuheeseen. Käytännön esimerkkien siivittämää kirjaa voi suositella yhtä hyvin suurelle yleisölle kuin työelämän kehittämisen tutkijoille. Kirja kehottaa meitä kaikkia vaatimaan selkeää kieltä ja hyvää suomea. Se kehottaa myös kriittiseen valppauteen: jos työelämän kehittäjät saavat puhuttua meidät pyörryksiin, he vievät meitä kuin pässiä narussa.

  • Open Access

    Yhteiskuntaluokka koettuna ja elettynä :

    by Mira Kalalahti, Heikki Silvennoinen, Janne Varjo, Minna Vilkman

    The nine articles in this edited volume [Education and Social Class] scrutinise the class question within the Finnish education system, as a hidden, lived and experienced phenomenon, entwined with power. The book is structured around three topical perspectives. The first part deals with the question of social mobility. Empirical research topics include examples of achieving prestigious fields of education and the inheritance of the most prestigious professions, connections of class position to education through the educational experiences of working-class-based business students, and the ways in which academic world encounters with working-class culture in the university work of working-class and academically educated women. The second part of the book examines education as a form of capital defining the life course and social class. Topics covered include the connections of life stage of adolescence and class position, Bourdieusian analysis of educational choices and class positions, and opportunities for on-the-job learning and self-development in accordance with the class position of wage earners. The third part focuses on the education system and its structures. The dynamics of education and reproduction are analysed by using as empirical research objects the cross-generational reproduction of social relations in the curricula of basic education, the meaning of the language used in school as cultural capital, and the links between class position and perspectives that promote the raising of the age of compulsory education. Teoksen yhdeksän artikkelia tarkastelevat luokkakysymystä koulutusjärjestelmän kaltaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevinä elettyinä ja koettuina, valtaan kietoutuneina ilmiönä. Kirjaan on koostettu kolme ajankohtaista näkökulmakokonaisuutta. Teoksen avaa kysymys sosiaalisesta liikkuvuudesta. Empiirisinä tutkimuskohteina toimivat esimerkit arvostettujen koulutusalojen saavuttamisesta ja arvostetuimpien ammattialojen periytymisestä, luokkataustan yhteyksistä kouluttautumiseen työväenluokkaistaustaisten kauppatieteen opiskelijoiden koulutuskokemuksien kautta, sekä akateeminen maailman ja työväenluokkaisen kulttuurin kohtaamisesta työläistaustaisten ja akateemisesti koulutettujen naisten yliopistotyössä. Kirjan toisessa osassa koulutusta tarkastellaan elämänkulkua ja yhteiskuntaluokkaa määrittävänä pääomana. Aiheina ovat nuoruuden elämänvaiheena sekä luokka-aseman yhdistyminen, koulutusvalintojen ja yhteiskuntaluokka-aseman bourdieulainen analyysi, sekä palkansaajien luokka-aseman mukaiset mahdollisuudet työssä oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kolmannessa osassa kiinnitetään katse koulutusjärjestelmään ja sen luokittuneisiin rakenteisiin. Koulutuksen ja yhteiskuntaluokan uusintamisen dynamiikkaa analysoidaan käyttämällä empiirisinä tutkimuskohteina yhteiskunnallisten suhteiden ylisukupolvisen uusintamisen muotoja perusopetuksen opetussuunnitelmissa, koulussa käytetyn kielen merkitystä kulttuurisena pääomana, sekä luokka-aseman yhteyksiä oppivelvollisuusiän nostamista ja toisen asteen maksuttomuutta edistäviin näkökulmiin.

  • Open Access

    Luokka-asema ja työn suomat kehittymismahdollisuudet

    by Heikki Silvennoinen, Kaspian Herrala, Heikki Kinnari, Hanna Laalo

    The nine articles in this edited volume [Education and Social Class] scrutinise the class question within the Finnish education system, as a hidden, lived and experienced phenomenon, entwined with power. The book is structured around three topical perspectives. The first part deals with the question of social mobility. Empirical research topics include examples of achieving prestigious fields of education and the inheritance of the most prestigious professions, connections of class position to education through the educational experiences of working-class-based business students, and the ways in which academic world encounters with working-class culture in the university work of working-class and academically educated women. The second part of the book examines education as a form of capital defining the life course and social class. Topics covered include the connections of life stage of adolescence and class position, Bourdieusian analysis of educational choices and class positions, and opportunities for on-the-job learning and self-development in accordance with the class position of wage earners. The third part focuses on the education system and its structures. The dynamics of education and reproduction are analysed by using as empirical research objects the cross-generational reproduction of social relations in the curricula of basic education, the meaning of the language used in school as cultural capital, and the links between class position and perspectives that promote the raising of the age of compulsory education. Teoksen yhdeksän artikkelia tarkastelevat luokkakysymystä koulutusjärjestelmän kaltaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevinä elettyinä ja koettuina, valtaan kietoutuneina ilmiönä. Kirjaan on koostettu kolme ajankohtaista näkökulmakokonaisuutta. Teoksen avaa kysymys sosiaalisesta liikkuvuudesta. Empiirisinä tutkimuskohteina toimivat esimerkit arvostettujen koulutusalojen saavuttamisesta ja arvostetuimpien ammattialojen periytymisestä, luokkataustan yhteyksistä kouluttautumiseen työväenluokkaistaustaisten kauppatieteen opiskelijoiden koulutuskokemuksien kautta, sekä akateeminen maailman ja työväenluokkaisen kulttuurin kohtaamisesta työläistaustaisten ja akateemisesti koulutettujen naisten yliopistotyössä. Kirjan toisessa osassa koulutusta tarkastellaan elämänkulkua ja yhteiskuntaluokkaa määrittävänä pääomana. Aiheina ovat nuoruuden elämänvaiheena sekä luokka-aseman yhdistyminen, koulutusvalintojen ja yhteiskuntaluokka-aseman bourdieulainen analyysi, sekä palkansaajien luokka-aseman mukaiset mahdollisuudet työssä oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kolmannessa osassa kiinnitetään katse koulutusjärjestelmään ja sen luokittuneisiin rakenteisiin. Koulutuksen ja yhteiskuntaluokan uusintamisen dynamiikkaa analysoidaan käyttämällä empiirisinä tutkimuskohteina yhteiskunnallisten suhteiden ylisukupolvisen uusintamisen muotoja perusopetuksen opetussuunnitelmissa, koulussa käytetyn kielen merkitystä kulttuurisena pääomana, sekä luokka-aseman yhteyksiä oppivelvollisuusiän nostamista ja toisen asteen maksuttomuutta edistäviin näkökulmiin.

  • Open Access

    Koulutus suomalaisessa luokkatutkimuksessa :

    by Heikki Silvennoinen, Janne Varjo, Mira Kalalahti

    The nine articles in this edited volume [Education and Social Class] scrutinise the class question within the Finnish education system, as a hidden, lived and experienced phenomenon, entwined with power. The book is structured around three topical perspectives. The first part deals with the question of social mobility. Empirical research topics include examples of achieving prestigious fields of education and the inheritance of the most prestigious professions, connections of class position to education through the educational experiences of working-class-based business students, and the ways in which academic world encounters with working-class culture in the university work of working-class and academically educated women. The second part of the book examines education as a form of capital defining the life course and social class. Topics covered include the connections of life stage of adolescence and class position, Bourdieusian analysis of educational choices and class positions, and opportunities for on-the-job learning and self-development in accordance with the class position of wage earners. The third part focuses on the education system and its structures. The dynamics of education and reproduction are analysed by using as empirical research objects the cross-generational reproduction of social relations in the curricula of basic education, the meaning of the language used in school as cultural capital, and the links between class position and perspectives that promote the raising of the age of compulsory education. Teoksen yhdeksän artikkelia tarkastelevat luokkakysymystä koulutusjärjestelmän kaltaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevinä elettyinä ja koettuina, valtaan kietoutuneina ilmiönä. Kirjaan on koostettu kolme ajankohtaista näkökulmakokonaisuutta. Teoksen avaa kysymys sosiaalisesta liikkuvuudesta. Empiirisinä tutkimuskohteina toimivat esimerkit arvostettujen koulutusalojen saavuttamisesta ja arvostetuimpien ammattialojen periytymisestä, luokkataustan yhteyksistä kouluttautumiseen työväenluokkaistaustaisten kauppatieteen opiskelijoiden koulutuskokemuksien kautta, sekä akateeminen maailman ja työväenluokkaisen kulttuurin kohtaamisesta työläistaustaisten ja akateemisesti koulutettujen naisten yliopistotyössä. Kirjan toisessa osassa koulutusta tarkastellaan elämänkulkua ja yhteiskuntaluokkaa määrittävänä pääomana. Aiheina ovat nuoruuden elämänvaiheena sekä luokka-aseman yhdistyminen, koulutusvalintojen ja yhteiskuntaluokka-aseman bourdieulainen analyysi, sekä palkansaajien luokka-aseman mukaiset mahdollisuudet työssä oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kolmannessa osassa kiinnitetään katse koulutusjärjestelmään ja sen luokittuneisiin rakenteisiin. Koulutuksen ja yhteiskuntaluokan uusintamisen dynamiikkaa analysoidaan käyttämällä empiirisinä tutkimuskohteina yhteiskunnallisten suhteiden ylisukupolvisen uusintamisen muotoja perusopetuksen opetussuunnitelmissa, koulussa käytetyn kielen merkitystä kulttuurisena pääomana, sekä luokka-aseman yhteyksiä oppivelvollisuusiän nostamista ja toisen asteen maksuttomuutta edistäviin näkökulmiin.


  • Open Access

    Boosting Employability Through Fostering an Entrepreneurial Mindset: Critical Analysis of Employability and Entrepreneurship in EU Policy Documents

    by Hanna Laalo, Heikki Kinnari, Heikki Silvennoinen, Nina Haltia

    In EU higher education policy, improving graduate employability is a central concern, setting guidelines and putting pressure not only on higher education institutions but also on individuals. In this chapter, the policy discourse on producing employable graduates is analysed by considering entrepreneurship education as a governing technology. The analysis illustrates how entrepreneurship education is represented as an empowering solution to maximise graduates’ employment and economic potential. Graduates are within the policy being governed by risk. While the goal of the policy appears to be producing empowered and employable graduates with a self-responsible entrepreneurial mindset, the policy might also set unintentional pressures and participate in generating a character of a ‘neurotic citizen’ who has a constant fear of losing control in life and dropping out from society.


  • Open Access

    Hei, meitä huiputetaan! Eli miten kaikista tehdään huippuja

    by Heikki Silvennoinen