Heikki Silvennoinen
Current Organizations / Institutes
The organizations/institutes from the scholar's latest article
Research Subjects
Heikki Silvennoinen has a total of 17 co-authors. Here are the top co-authors by number of shared publications:
- Heikki Kinnari
Helsingin yliopisto
5 shared publications - Hanna Laalo
University of Turku
3 shared publications - Janne Varjo
University of Helsinki
3 shared publications - Mira Kalalahti
University of Jyväskylä
3 shared publications Joel Kivirauma
Turun Yliopisto
2 shared publications- Anna Jolkkonen
University of Turku
1 shared publication
Latest Publications
- Open Access
- 16 June 2026
- Published by Tyoelaman tutkimus in Työelämän tutkimus
- Vol. 24 (2) , 275-311
Yritysten kilpailukyvyn ja kansalaisten tasa-arvon vuoksi
Työmarkkinajärjestöt ovat keskeinen elinikäisen oppimisen politiikan osapuoli poliitikkojen, koulutuksen tarjoajien ja koulutuspalveluja käyttävien kansalaisten rinnalla. Artikkelissa analysoidaan työmarkkinajärjestöjen osallistumista elinikäisen oppimisen politiikan muotoilemiseen kysymällä, miten työelämän etujärjestöt omaksuvat ja tulkitsevat elinikäisen ja jatkuvan oppimisen teemoja. Tarkemmin analysoidaan, millaisia sisältöjä ja tavoitteita järjestöt painottavat, millaista osaamista ne pitävät tärkeänä sekä miten erilaiset ammatilliset ryhmät ja niiden osaamistarpeet otetaan huomioon. Aineisto muodostuu Akavan, EK:n, SAK:n, STTK:n ja Suomen Yrittäjien vuosina 2016–2023 julkaisemista koulutusta ja elinikäistä oppimista käsittelevistä koulutuspoliittista lausunnoista, ohjelmista ja blogikirjoituksista (N=118). Järjestöjen koulutuspoliittista kielenkäyttöä jäsennetään kriittisellä politiikka-analyysillä, jota pohjustetaan sisällönanalyysillä. Aineistosta tunnistettiin kolme rinnakkaista ja osin toisiaan haastavaa politiikkadiskurssia, jotka nimettiin osaamis- ja kilpailukykydiskurssiksi, itsensä kehittämisen diskurssiksi ja inhimillisyyden ja tasa-arvon diskurssiksi. Järjestöjen koulutuspoliittisen kielenkäytön analyysi tekee näkyväksi eroja elinikäisen oppimisen politiikan tavoitteissa, arvoissa ja tulkinnoissa ja osoittaa tasa-arvotavoitteen kamppailevan elintilasta kilpailukyvyn ja yksilöllisen työllistettävyyden kehittämisen rinnalla.
- 16 June 2026
- Published by Tyoelaman tutkimus in Työelämän tutkimus
- Vol. 24 (2) , 275-311
Open AccessYritysten kilpailukyvyn ja kansalaisten tasa-arvon vuoksi
Työmarkkinajärjestöt ovat keskeinen elinikäisen oppimisen politiikan osapuoli poliitikkojen, koulutuksen tarjoajien ja koulutuspalveluja käyttävien kansalaisten rinnalla. Artikkelissa analysoidaan työmarkkinajärjestöjen osallistumista elinikäisen oppimisen politiikan muotoilemiseen kysymällä, miten työelämän etujärjestöt omaksuvat ja tulkitsevat elinikäisen ja jatkuvan oppimisen teemoja. Tarkemmin analysoidaan, millaisia sisältöjä ja tavoitteita järjestöt painottavat, millaista osaamista ne pitävät tärkeänä sekä miten erilaiset ammatilliset ryhmät ja niiden osaamistarpeet otetaan huomioon. Aineisto muodostuu Akavan, EK:n, SAK:n, STTK:n ja Suomen Yrittäjien vuosina 2016–2023 julkaisemista koulutusta ja elinikäistä oppimista käsittelevistä koulutuspoliittista lausunnoista, ohjelmista ja blogikirjoituksista (N=118). Järjestöjen koulutuspoliittista kielenkäyttöä jäsennetään kriittisellä politiikka-analyysillä, jota pohjustetaan sisällönanalyysillä. Aineistosta tunnistettiin kolme rinnakkaista ja osin toisiaan haastavaa politiikkadiskurssia, jotka nimettiin osaamis- ja kilpailukykydiskurssiksi, itsensä kehittämisen diskurssiksi ja inhimillisyyden ja tasa-arvon diskurssiksi. Järjestöjen koulutuspoliittisen kielenkäytön analyysi tekee näkyväksi eroja elinikäisen oppimisen politiikan tavoitteissa, arvoissa ja tulkinnoissa ja osoittaa tasa-arvotavoitteen kamppailevan elintilasta kilpailukyvyn ja yksilöllisen työllistettävyyden kehittämisen rinnalla.
- Open Access
- 7 October 2025
- Published by Aikuiskasvatus in Aikuiskasvatus
- Vol. 45 (3) , 200-215
Henkilöstön oppiminen ja kehittymismahdollisuudet työnantajamielikuvan rakennusaineksina
Verkkosivuilla yritykset luovat itselleen brändiä erottautuakseen muista yrityksistä. Arvostettu brändi auttaa houkuttelemaan yritykseen osaavaa työvoimaa. Koulutus- ja oppimismahdollisuuksista viestimällä yritykset rakentavat työnantajamielikuvaa, jonka avulla ne tuovat esiin houkuttelevuuttaan. Analysoimme, millaisina henkilöstölle tarjotut kehittymismahdollisuudet näyttäytyvät yritysten verkkosivuilla ja miten yritykset rakentavat sen avulla työnantajabrändiään. Aineistona ovat bruttokansantuotteen (bkt) osuudella mitattuna Suomen merkittävimmät yritykset vuonna 2019. Kunkin yrityksen sivulle on koottu työntekijöiden omia kokemuksia (employee testimonial) työskentelystä yrityksessä. Artikkeli perustuu tähän teksti-, kuva- ja videomuotoiseen materiaaliin, jota tutkimme aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Työntekijöiden kehittymismahdollisuuksien hyödyntäminen työnantajamielikuvan rakentamisessa osoittaa, miten vahvasti elinikäisen oppimisen diskurssi on omaksuttu yritysmaailmassa. Työntekijäkokemuksista kuvastuu ideaalityöntekijä ja laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsoen elinikäisen oppimisen mallikansalainen. Kuvatessaan yritystä työnantajana verkkosivut viestivät työnhakijoille, mitä heille yrityksessä luvataan sekä luovat kuvaa siitä, millaisia työntekijöitä yritys tavoittelee palvelukseensa. Artikkeli on laadittu osana Suomen Akatemian rahoittamaa Lifelong Learning, Governmentality and Production of Neurotic Citizen hanketta (nro 333025).
- 7 October 2025
- Published by Aikuiskasvatus in Aikuiskasvatus
- Vol. 45 (3) , 200-215
Open AccessHenkilöstön oppiminen ja kehittymismahdollisuudet työnantajamielikuvan rakennusaineksina
Verkkosivuilla yritykset luovat itselleen brändiä erottautuakseen muista yrityksistä. Arvostettu brändi auttaa houkuttelemaan yritykseen osaavaa työvoimaa. Koulutus- ja oppimismahdollisuuksista viestimällä yritykset rakentavat työnantajamielikuvaa, jonka avulla ne tuovat esiin houkuttelevuuttaan. Analysoimme, millaisina henkilöstölle tarjotut kehittymismahdollisuudet näyttäytyvät yritysten verkkosivuilla ja miten yritykset rakentavat sen avulla työnantajabrändiään. Aineistona ovat bruttokansantuotteen (bkt) osuudella mitattuna Suomen merkittävimmät yritykset vuonna 2019. Kunkin yrityksen sivulle on koottu työntekijöiden omia kokemuksia (employee testimonial) työskentelystä yrityksessä. Artikkeli perustuu tähän teksti-, kuva- ja videomuotoiseen materiaaliin, jota tutkimme aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Työntekijöiden kehittymismahdollisuuksien hyödyntäminen työnantajamielikuvan rakentamisessa osoittaa, miten vahvasti elinikäisen oppimisen diskurssi on omaksuttu yritysmaailmassa. Työntekijäkokemuksista kuvastuu ideaalityöntekijä ja laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsoen elinikäisen oppimisen mallikansalainen. Kuvatessaan yritystä työnantajana verkkosivut viestivät työnhakijoille, mitä heille yrityksessä luvataan sekä luovat kuvaa siitä, millaisia työntekijöitä yritys tavoittelee palvelukseensa. Artikkeli on laadittu osana Suomen Akatemian rahoittamaa Lifelong Learning, Governmentality and Production of Neurotic Citizen hanketta (nro 333025).
- Open Access
- 3 August 2025
- Published by Taylor & Francis in Critical Studies in Education
- p. 1-20
The lifelong learner in cognitive capitalism: the ability-capital machine and the production of neurotic citizens
- 3 August 2025
- Published by Taylor & Francis in Critical Studies in Education
- p. 1-20
Open AccessThe lifelong learner in cognitive capitalism: the ability-capital machine and the production of neurotic citizens
- Open Access
- 1 October 2024
- Published by Aikuiskasvatus in Aikuiskasvatus
- Vol. 44 (3) , 220-222
Kyvykkyyksien kehittymisen tukeminen – eli pässiä narussa
Suomen kielen asiantuntija ja kielenhuoltaja Laura Niemi paneutuu kirjassaan työelämän konsultti- ja kehittämispuheeseen. Käytännön esimerkkien siivittämää kirjaa voi suositella yhtä hyvin suurelle yleisölle kuin työelämän kehittämisen tutkijoille. Kirja kehottaa meitä kaikkia vaatimaan selkeää kieltä ja hyvää suomea. Se kehottaa myös kriittiseen valppauteen: jos työelämän kehittäjät saavat puhuttua meidät pyörryksiin, he vievät meitä kuin pässiä narussa.
- 1 October 2024
- Published by Aikuiskasvatus in Aikuiskasvatus
- Vol. 44 (3) , 220-222
Open AccessKyvykkyyksien kehittymisen tukeminen – eli pässiä narussa
Suomen kielen asiantuntija ja kielenhuoltaja Laura Niemi paneutuu kirjassaan työelämän konsultti- ja kehittämispuheeseen. Käytännön esimerkkien siivittämää kirjaa voi suositella yhtä hyvin suurelle yleisölle kuin työelämän kehittämisen tutkijoille. Kirja kehottaa meitä kaikkia vaatimaan selkeää kieltä ja hyvää suomea. Se kehottaa myös kriittiseen valppauteen: jos työelämän kehittäjät saavat puhuttua meidät pyörryksiin, he vievät meitä kuin pässiä narussa.
- Open Access
- 30 October 2023
- Published by Tampere University Press
Yhteiskuntaluokka koettuna ja elettynä :
The nine articles in this edited volume [Education and Social Class] scrutinise the class question within the Finnish education system, as a hidden, lived and experienced phenomenon, entwined with power. The book is structured around three topical perspectives. The first part deals with the question of social mobility. Empirical research topics include examples of achieving prestigious fields of education and the inheritance of the most prestigious professions, connections of class position to education through the educational experiences of working-class-based business students, and the ways in which academic world encounters with working-class culture in the university work of working-class and academically educated women. The second part of the book examines education as a form of capital defining the life course and social class. Topics covered include the connections of life stage of adolescence and class position, Bourdieusian analysis of educational choices and class positions, and opportunities for on-the-job learning and self-development in accordance with the class position of wage earners. The third part focuses on the education system and its structures. The dynamics of education and reproduction are analysed by using as empirical research objects the cross-generational reproduction of social relations in the curricula of basic education, the meaning of the language used in school as cultural capital, and the links between class position and perspectives that promote the raising of the age of compulsory education. Teoksen yhdeksän artikkelia tarkastelevat luokkakysymystä koulutusjärjestelmän kaltaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevinä elettyinä ja koettuina, valtaan kietoutuneina ilmiönä. Kirjaan on koostettu kolme ajankohtaista näkökulmakokonaisuutta. Teoksen avaa kysymys sosiaalisesta liikkuvuudesta. Empiirisinä tutkimuskohteina toimivat esimerkit arvostettujen koulutusalojen saavuttamisesta ja arvostetuimpien ammattialojen periytymisestä, luokkataustan yhteyksistä kouluttautumiseen työväenluokkaistaustaisten kauppatieteen opiskelijoiden koulutuskokemuksien kautta, sekä akateeminen maailman ja työväenluokkaisen kulttuurin kohtaamisesta työläistaustaisten ja akateemisesti koulutettujen naisten yliopistotyössä. Kirjan toisessa osassa koulutusta tarkastellaan elämänkulkua ja yhteiskuntaluokkaa määrittävänä pääomana. Aiheina ovat nuoruuden elämänvaiheena sekä luokka-aseman yhdistyminen, koulutusvalintojen ja yhteiskuntaluokka-aseman bourdieulainen analyysi, sekä palkansaajien luokka-aseman mukaiset mahdollisuudet työssä oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kolmannessa osassa kiinnitetään katse koulutusjärjestelmään ja sen luokittuneisiin rakenteisiin. Koulutuksen ja yhteiskuntaluokan uusintamisen dynamiikkaa analysoidaan käyttämällä empiirisinä tutkimuskohteina yhteiskunnallisten suhteiden ylisukupolvisen uusintamisen muotoja perusopetuksen opetussuunnitelmissa, koulussa käytetyn kielen merkitystä kulttuurisena pääomana, sekä luokka-aseman yhteyksiä oppivelvollisuusiän nostamista ja toisen asteen maksuttomuutta edistäviin näkökulmiin.
- 30 October 2023
- Published by Tampere University Press
Open AccessYhteiskuntaluokka koettuna ja elettynä :
The nine articles in this edited volume [Education and Social Class] scrutinise the class question within the Finnish education system, as a hidden, lived and experienced phenomenon, entwined with power. The book is structured around three topical perspectives. The first part deals with the question of social mobility. Empirical research topics include examples of achieving prestigious fields of education and the inheritance of the most prestigious professions, connections of class position to education through the educational experiences of working-class-based business students, and the ways in which academic world encounters with working-class culture in the university work of working-class and academically educated women. The second part of the book examines education as a form of capital defining the life course and social class. Topics covered include the connections of life stage of adolescence and class position, Bourdieusian analysis of educational choices and class positions, and opportunities for on-the-job learning and self-development in accordance with the class position of wage earners. The third part focuses on the education system and its structures. The dynamics of education and reproduction are analysed by using as empirical research objects the cross-generational reproduction of social relations in the curricula of basic education, the meaning of the language used in school as cultural capital, and the links between class position and perspectives that promote the raising of the age of compulsory education. Teoksen yhdeksän artikkelia tarkastelevat luokkakysymystä koulutusjärjestelmän kaltaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevinä elettyinä ja koettuina, valtaan kietoutuneina ilmiönä. Kirjaan on koostettu kolme ajankohtaista näkökulmakokonaisuutta. Teoksen avaa kysymys sosiaalisesta liikkuvuudesta. Empiirisinä tutkimuskohteina toimivat esimerkit arvostettujen koulutusalojen saavuttamisesta ja arvostetuimpien ammattialojen periytymisestä, luokkataustan yhteyksistä kouluttautumiseen työväenluokkaistaustaisten kauppatieteen opiskelijoiden koulutuskokemuksien kautta, sekä akateeminen maailman ja työväenluokkaisen kulttuurin kohtaamisesta työläistaustaisten ja akateemisesti koulutettujen naisten yliopistotyössä. Kirjan toisessa osassa koulutusta tarkastellaan elämänkulkua ja yhteiskuntaluokkaa määrittävänä pääomana. Aiheina ovat nuoruuden elämänvaiheena sekä luokka-aseman yhdistyminen, koulutusvalintojen ja yhteiskuntaluokka-aseman bourdieulainen analyysi, sekä palkansaajien luokka-aseman mukaiset mahdollisuudet työssä oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kolmannessa osassa kiinnitetään katse koulutusjärjestelmään ja sen luokittuneisiin rakenteisiin. Koulutuksen ja yhteiskuntaluokan uusintamisen dynamiikkaa analysoidaan käyttämällä empiirisinä tutkimuskohteina yhteiskunnallisten suhteiden ylisukupolvisen uusintamisen muotoja perusopetuksen opetussuunnitelmissa, koulussa käytetyn kielen merkitystä kulttuurisena pääomana, sekä luokka-aseman yhteyksiä oppivelvollisuusiän nostamista ja toisen asteen maksuttomuutta edistäviin näkökulmiin.
- Open Access
- 30 October 2023
- Published by Tampere University Press
Luokka-asema ja työn suomat kehittymismahdollisuudet
The nine articles in this edited volume [Education and Social Class] scrutinise the class question within the Finnish education system, as a hidden, lived and experienced phenomenon, entwined with power. The book is structured around three topical perspectives. The first part deals with the question of social mobility. Empirical research topics include examples of achieving prestigious fields of education and the inheritance of the most prestigious professions, connections of class position to education through the educational experiences of working-class-based business students, and the ways in which academic world encounters with working-class culture in the university work of working-class and academically educated women. The second part of the book examines education as a form of capital defining the life course and social class. Topics covered include the connections of life stage of adolescence and class position, Bourdieusian analysis of educational choices and class positions, and opportunities for on-the-job learning and self-development in accordance with the class position of wage earners. The third part focuses on the education system and its structures. The dynamics of education and reproduction are analysed by using as empirical research objects the cross-generational reproduction of social relations in the curricula of basic education, the meaning of the language used in school as cultural capital, and the links between class position and perspectives that promote the raising of the age of compulsory education. Teoksen yhdeksän artikkelia tarkastelevat luokkakysymystä koulutusjärjestelmän kaltaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevinä elettyinä ja koettuina, valtaan kietoutuneina ilmiönä. Kirjaan on koostettu kolme ajankohtaista näkökulmakokonaisuutta. Teoksen avaa kysymys sosiaalisesta liikkuvuudesta. Empiirisinä tutkimuskohteina toimivat esimerkit arvostettujen koulutusalojen saavuttamisesta ja arvostetuimpien ammattialojen periytymisestä, luokkataustan yhteyksistä kouluttautumiseen työväenluokkaistaustaisten kauppatieteen opiskelijoiden koulutuskokemuksien kautta, sekä akateeminen maailman ja työväenluokkaisen kulttuurin kohtaamisesta työläistaustaisten ja akateemisesti koulutettujen naisten yliopistotyössä. Kirjan toisessa osassa koulutusta tarkastellaan elämänkulkua ja yhteiskuntaluokkaa määrittävänä pääomana. Aiheina ovat nuoruuden elämänvaiheena sekä luokka-aseman yhdistyminen, koulutusvalintojen ja yhteiskuntaluokka-aseman bourdieulainen analyysi, sekä palkansaajien luokka-aseman mukaiset mahdollisuudet työssä oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kolmannessa osassa kiinnitetään katse koulutusjärjestelmään ja sen luokittuneisiin rakenteisiin. Koulutuksen ja yhteiskuntaluokan uusintamisen dynamiikkaa analysoidaan käyttämällä empiirisinä tutkimuskohteina yhteiskunnallisten suhteiden ylisukupolvisen uusintamisen muotoja perusopetuksen opetussuunnitelmissa, koulussa käytetyn kielen merkitystä kulttuurisena pääomana, sekä luokka-aseman yhteyksiä oppivelvollisuusiän nostamista ja toisen asteen maksuttomuutta edistäviin näkökulmiin.
- 30 October 2023
- Published by Tampere University Press
Open AccessLuokka-asema ja työn suomat kehittymismahdollisuudet
The nine articles in this edited volume [Education and Social Class] scrutinise the class question within the Finnish education system, as a hidden, lived and experienced phenomenon, entwined with power. The book is structured around three topical perspectives. The first part deals with the question of social mobility. Empirical research topics include examples of achieving prestigious fields of education and the inheritance of the most prestigious professions, connections of class position to education through the educational experiences of working-class-based business students, and the ways in which academic world encounters with working-class culture in the university work of working-class and academically educated women. The second part of the book examines education as a form of capital defining the life course and social class. Topics covered include the connections of life stage of adolescence and class position, Bourdieusian analysis of educational choices and class positions, and opportunities for on-the-job learning and self-development in accordance with the class position of wage earners. The third part focuses on the education system and its structures. The dynamics of education and reproduction are analysed by using as empirical research objects the cross-generational reproduction of social relations in the curricula of basic education, the meaning of the language used in school as cultural capital, and the links between class position and perspectives that promote the raising of the age of compulsory education. Teoksen yhdeksän artikkelia tarkastelevat luokkakysymystä koulutusjärjestelmän kaltaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevinä elettyinä ja koettuina, valtaan kietoutuneina ilmiönä. Kirjaan on koostettu kolme ajankohtaista näkökulmakokonaisuutta. Teoksen avaa kysymys sosiaalisesta liikkuvuudesta. Empiirisinä tutkimuskohteina toimivat esimerkit arvostettujen koulutusalojen saavuttamisesta ja arvostetuimpien ammattialojen periytymisestä, luokkataustan yhteyksistä kouluttautumiseen työväenluokkaistaustaisten kauppatieteen opiskelijoiden koulutuskokemuksien kautta, sekä akateeminen maailman ja työväenluokkaisen kulttuurin kohtaamisesta työläistaustaisten ja akateemisesti koulutettujen naisten yliopistotyössä. Kirjan toisessa osassa koulutusta tarkastellaan elämänkulkua ja yhteiskuntaluokkaa määrittävänä pääomana. Aiheina ovat nuoruuden elämänvaiheena sekä luokka-aseman yhdistyminen, koulutusvalintojen ja yhteiskuntaluokka-aseman bourdieulainen analyysi, sekä palkansaajien luokka-aseman mukaiset mahdollisuudet työssä oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kolmannessa osassa kiinnitetään katse koulutusjärjestelmään ja sen luokittuneisiin rakenteisiin. Koulutuksen ja yhteiskuntaluokan uusintamisen dynamiikkaa analysoidaan käyttämällä empiirisinä tutkimuskohteina yhteiskunnallisten suhteiden ylisukupolvisen uusintamisen muotoja perusopetuksen opetussuunnitelmissa, koulussa käytetyn kielen merkitystä kulttuurisena pääomana, sekä luokka-aseman yhteyksiä oppivelvollisuusiän nostamista ja toisen asteen maksuttomuutta edistäviin näkökulmiin.
- Open Access
- 30 October 2023
- Published by Tampere University Press
Koulutus suomalaisessa luokkatutkimuksessa :
The nine articles in this edited volume [Education and Social Class] scrutinise the class question within the Finnish education system, as a hidden, lived and experienced phenomenon, entwined with power. The book is structured around three topical perspectives. The first part deals with the question of social mobility. Empirical research topics include examples of achieving prestigious fields of education and the inheritance of the most prestigious professions, connections of class position to education through the educational experiences of working-class-based business students, and the ways in which academic world encounters with working-class culture in the university work of working-class and academically educated women. The second part of the book examines education as a form of capital defining the life course and social class. Topics covered include the connections of life stage of adolescence and class position, Bourdieusian analysis of educational choices and class positions, and opportunities for on-the-job learning and self-development in accordance with the class position of wage earners. The third part focuses on the education system and its structures. The dynamics of education and reproduction are analysed by using as empirical research objects the cross-generational reproduction of social relations in the curricula of basic education, the meaning of the language used in school as cultural capital, and the links between class position and perspectives that promote the raising of the age of compulsory education. Teoksen yhdeksän artikkelia tarkastelevat luokkakysymystä koulutusjärjestelmän kaltaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevinä elettyinä ja koettuina, valtaan kietoutuneina ilmiönä. Kirjaan on koostettu kolme ajankohtaista näkökulmakokonaisuutta. Teoksen avaa kysymys sosiaalisesta liikkuvuudesta. Empiirisinä tutkimuskohteina toimivat esimerkit arvostettujen koulutusalojen saavuttamisesta ja arvostetuimpien ammattialojen periytymisestä, luokkataustan yhteyksistä kouluttautumiseen työväenluokkaistaustaisten kauppatieteen opiskelijoiden koulutuskokemuksien kautta, sekä akateeminen maailman ja työväenluokkaisen kulttuurin kohtaamisesta työläistaustaisten ja akateemisesti koulutettujen naisten yliopistotyössä. Kirjan toisessa osassa koulutusta tarkastellaan elämänkulkua ja yhteiskuntaluokkaa määrittävänä pääomana. Aiheina ovat nuoruuden elämänvaiheena sekä luokka-aseman yhdistyminen, koulutusvalintojen ja yhteiskuntaluokka-aseman bourdieulainen analyysi, sekä palkansaajien luokka-aseman mukaiset mahdollisuudet työssä oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kolmannessa osassa kiinnitetään katse koulutusjärjestelmään ja sen luokittuneisiin rakenteisiin. Koulutuksen ja yhteiskuntaluokan uusintamisen dynamiikkaa analysoidaan käyttämällä empiirisinä tutkimuskohteina yhteiskunnallisten suhteiden ylisukupolvisen uusintamisen muotoja perusopetuksen opetussuunnitelmissa, koulussa käytetyn kielen merkitystä kulttuurisena pääomana, sekä luokka-aseman yhteyksiä oppivelvollisuusiän nostamista ja toisen asteen maksuttomuutta edistäviin näkökulmiin.
- 30 October 2023
- Published by Tampere University Press
Open AccessKoulutus suomalaisessa luokkatutkimuksessa :
The nine articles in this edited volume [Education and Social Class] scrutinise the class question within the Finnish education system, as a hidden, lived and experienced phenomenon, entwined with power. The book is structured around three topical perspectives. The first part deals with the question of social mobility. Empirical research topics include examples of achieving prestigious fields of education and the inheritance of the most prestigious professions, connections of class position to education through the educational experiences of working-class-based business students, and the ways in which academic world encounters with working-class culture in the university work of working-class and academically educated women. The second part of the book examines education as a form of capital defining the life course and social class. Topics covered include the connections of life stage of adolescence and class position, Bourdieusian analysis of educational choices and class positions, and opportunities for on-the-job learning and self-development in accordance with the class position of wage earners. The third part focuses on the education system and its structures. The dynamics of education and reproduction are analysed by using as empirical research objects the cross-generational reproduction of social relations in the curricula of basic education, the meaning of the language used in school as cultural capital, and the links between class position and perspectives that promote the raising of the age of compulsory education. Teoksen yhdeksän artikkelia tarkastelevat luokkakysymystä koulutusjärjestelmän kaltaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevinä elettyinä ja koettuina, valtaan kietoutuneina ilmiönä. Kirjaan on koostettu kolme ajankohtaista näkökulmakokonaisuutta. Teoksen avaa kysymys sosiaalisesta liikkuvuudesta. Empiirisinä tutkimuskohteina toimivat esimerkit arvostettujen koulutusalojen saavuttamisesta ja arvostetuimpien ammattialojen periytymisestä, luokkataustan yhteyksistä kouluttautumiseen työväenluokkaistaustaisten kauppatieteen opiskelijoiden koulutuskokemuksien kautta, sekä akateeminen maailman ja työväenluokkaisen kulttuurin kohtaamisesta työläistaustaisten ja akateemisesti koulutettujen naisten yliopistotyössä. Kirjan toisessa osassa koulutusta tarkastellaan elämänkulkua ja yhteiskuntaluokkaa määrittävänä pääomana. Aiheina ovat nuoruuden elämänvaiheena sekä luokka-aseman yhdistyminen, koulutusvalintojen ja yhteiskuntaluokka-aseman bourdieulainen analyysi, sekä palkansaajien luokka-aseman mukaiset mahdollisuudet työssä oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kolmannessa osassa kiinnitetään katse koulutusjärjestelmään ja sen luokittuneisiin rakenteisiin. Koulutuksen ja yhteiskuntaluokan uusintamisen dynamiikkaa analysoidaan käyttämällä empiirisinä tutkimuskohteina yhteiskunnallisten suhteiden ylisukupolvisen uusintamisen muotoja perusopetuksen opetussuunnitelmissa, koulussa käytetyn kielen merkitystä kulttuurisena pääomana, sekä luokka-aseman yhteyksiä oppivelvollisuusiän nostamista ja toisen asteen maksuttomuutta edistäviin näkökulmiin.
- Open Access
- 4 July 2023
- Published by Taylor & Francis in International Journal of Lifelong Education
- Vol. 42 (4) , 424-440
Subjectivities of the lifelong learner in ‘humanistic generation’ - Critical policy analysis of lifelong learning policies among discourses of UNESCO, the Council of Europe and the OECD
- 4 July 2023
- Published by Taylor & Francis in International Journal of Lifelong Education
- Vol. 42 (4) , 424-440
Open AccessSubjectivities of the lifelong learner in ‘humanistic generation’ - Critical policy analysis of lifelong learning policies among discourses of UNESCO, the Council of Europe and the OECD
- Open Access
- 14 June 2023
- Published by Springer Nature
- p. 73-93
Boosting Employability Through Fostering an Entrepreneurial Mindset: Critical Analysis of Employability and Entrepreneurship in EU Policy Documents
In EU higher education policy, improving graduate employability is a central concern, setting guidelines and putting pressure not only on higher education institutions but also on individuals. In this chapter, the policy discourse on producing employable graduates is analysed by considering entrepreneurship education as a governing technology. The analysis illustrates how entrepreneurship education is represented as an empowering solution to maximise graduates’ employment and economic potential. Graduates are within the policy being governed by risk. While the goal of the policy appears to be producing empowered and employable graduates with a self-responsible entrepreneurial mindset, the policy might also set unintentional pressures and participate in generating a character of a ‘neurotic citizen’ who has a constant fear of losing control in life and dropping out from society.
- 14 June 2023
- Published by Springer Nature
- p. 73-93
Open AccessBoosting Employability Through Fostering an Entrepreneurial Mindset: Critical Analysis of Employability and Entrepreneurship in EU Policy Documents
In EU higher education policy, improving graduate employability is a central concern, setting guidelines and putting pressure not only on higher education institutions but also on individuals. In this chapter, the policy discourse on producing employable graduates is analysed by considering entrepreneurship education as a governing technology. The analysis illustrates how entrepreneurship education is represented as an empowering solution to maximise graduates’ employment and economic potential. Graduates are within the policy being governed by risk. While the goal of the policy appears to be producing empowered and employable graduates with a self-responsible entrepreneurial mindset, the policy might also set unintentional pressures and participate in generating a character of a ‘neurotic citizen’ who has a constant fear of losing control in life and dropping out from society.
- Open Access
- 26 March 2020
- Published by Aikuiskasvatus in Aikuiskasvatus
- Vol. 40 (1) , 77-79
Hei, meitä huiputetaan! Eli miten kaikista tehdään huippuja
- 26 March 2020
- Published by Aikuiskasvatus in Aikuiskasvatus
- Vol. 40 (1) , 77-79
Open AccessHei, meitä huiputetaan! Eli miten kaikista tehdään huippuja