MKMarjo Kuronen

Marjo Kuronen

*This is an algorithmically generated author record based on publicly available information.

Current Organizations / Institutes

The organizations/institutes from the scholar's latest article


Marjo Kuronen has a total of 52 co-authors. Here are the top co-authors by number of shared publications:


Latest Publications

  • Open Access

    Researchers Inside the Prison Walls: Methodological and Ethical Reflections on Doing Research With Women in Prison

    by Marjo Kuronen, Sisko Piippo, Ulla Salovaara, Miisa Törölä, Teija Karttunen, Elli Jutila

    This article addresses the methodological and ethical challenges in doing research with women in marginalised position in the closed institutional setting of prison. It aims to show that along with formal access issues, it is crucial to acknowledge the positions and complex relationships of the different actors – researchers, female inmates and prison staff – throughout the research process. Researchers must adapt to the institutional requirements and the limitations of physical space and follow rigid formal ethical guidelines. In the name of protection, institutional and ethical requirements might limit and ignore people’s own willingness to participate in research, and hinder obtaining research-based knowledge, increasing public awareness and developing professional interventions to improve services for a marginalised group of people. Researchers must also accept that (potential) research participants do not always share their aims and good intentions, and that our research does not necessarily bring any positive change to participants’ lives.

  • Open Access

    Hyvinvointialueuudistuksen arviointia sosiaalihuollon näkökulmasta

    by Minna Kivipelto, Risto Kortelainen, Marjo Kuronen, Aila-Leena Matthies, Maija Mänttäri-Van der Kuip, Mikko Mäntysaari, Johanna Vuorelma, Marja Heikkilä

    Tämä julkaisu perustuu Jyväskylän yliopistossa 9.3.2026 järjestettyyn yleisötilaisuuteen, jossa arvioitiin useiden puhujien voimin sosiaalihuollon tilaa hyvinvointialueilla. Tilaisuuden järjestäjänä oli Jyväskylän yliopiston hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö JYU.Well sosiaalityön ja sosiaalihuollon kokeneiden asiantuntijoiden, tutkijoiden ja kouluttajien "Soteveteraanit" -ryhmän aloitteesta. Tilaisuus oli seurattavissa suorana YLE Areenassa, jossa se oli mahdollista katsoa myös kuukauden ajan tilaisuuden jälkeen. Katselukertoja kertyi noin 2000, eli aihe kiinnostaa ihmisiä laajasti. Siksi halusimme tuoda esiin tilaisuudessa käsiteltyjä teemoja myös julkaisun muodossa. Julkaisun kirjoittajat ovat sosiaalialan pitkäaikaisia asiantuntijoita ja tutkijoita.

  • Open Access

    Editorial: everyday resistances in the Nordic welfare state

    by Sandra Andersson, Marjo Kuronen, Jenni Simola

  • Open Access

    Osallisuus sosiaalityössä

    by Minna Alin, Merja Anis, Johanna Hedman, Liisa Hokkanen, Elli Jutila, Crista Juutinen, Anniina Kaittila, Teija Karttunen, Johanna Kiili, Mari Kivistö, et al.

    Osallisuuden edistäminen on keskiössä niin sosiaalityötä ohjaavassa lainsäädännössä kuin ammattieettisissä periaatteissa, joissa sosiaalityön asiakas nähdään oman elämänsä aktiivisena toimijana. Vaikka osallisuuden edistämistä pidetään sosiaalityön itsestään selvänä tehtävänä, on osallisuus jäänyt kuitenkin yllättävän epämääräiseksi niin käsitteenä, teoreettisena viitekehyksenä kuin käytäntönäkin. Tämän teoksen tavoitteena on jäsentää ja täsmentää osallisuutta koskevaa teoreettista ja metodologista keskustelua sosiaalityön tieteenalalla moninäkökulmaisesti ja monimenetelmällisesti. Lisäksi teoksen luvuissa pohditaan osallisuutta koskevia lähestymistapoja ja osallisuuden toteutumista käytännössä. Näin vahvistetaan osallisuutta koskevaa teoreettista ja käytännön tietoperustaa sekä tuodaan esille näihin liittyviä tärkeitä kysymyksiä edelleen pohdittaviksi. Teoksen luvuissa osallisuutta tarkastellaan useilla sosiaalityön ja -palveluiden areenoilla, kuten lapsiperhetyössä, nuorten aikuisten sosiaalityössä, aikuissosiaalityössä, etsivässä vanhustyössä, maahanmuuttajatyössä, vammaissosiaalityössä ja naisvankien kanssa tehtävässä sosiaalityössä. Elämänvaiheiden mukaan jaoteltuina kirjan keskiössä ovat muun muassa nuoret, nuoret aikuiset ja aikuiset sekä ikääntyneet sosiaalityön ja -palveluiden asiakkaina. Osallisuutta lähestytään paitsi asiakkaiden myös sosiaalityössä ja -palveluissa toimivien ammattilaisten näkökulmasta.


  • Open Access

    Naisvankien traumakokemusten tutkiminen ja osallisuus tiedontuotannossa

    by Sisko Piippo, Miisa Törölä, Teija Karttunen, Elli Jutila, Ulla Salovaara, Marjo Kuronen

    Osallisuuden edistäminen on keskiössä niin sosiaalityötä ohjaavassa lainsäädännössä kuin ammattieettisissä periaatteissa, joissa sosiaalityön asiakas nähdään oman elämänsä aktiivisena toimijana. Vaikka osallisuuden edistämistä pidetään sosiaalityön itsestään selvänä tehtävänä, on osallisuus jäänyt kuitenkin yllättävän epämääräiseksi niin käsitteenä, teoreettisena viitekehyksenä kuin käytäntönäkin. Tämän teoksen tavoitteena on jäsentää ja täsmentää osallisuutta koskevaa teoreettista ja metodologista keskustelua sosiaalityön tieteenalalla moninäkökulmaisesti ja monimenetelmällisesti. Lisäksi teoksen luvuissa pohditaan osallisuutta koskevia lähestymistapoja ja osallisuuden toteutumista käytännössä. Näin vahvistetaan osallisuutta koskevaa teoreettista ja käytännön tietoperustaa sekä tuodaan esille näihin liittyviä tärkeitä kysymyksiä edelleen pohdittaviksi. Teoksen luvuissa osallisuutta tarkastellaan useilla sosiaalityön ja -palveluiden areenoilla, kuten lapsiperhetyössä, nuorten aikuisten sosiaalityössä, aikuissosiaalityössä, etsivässä vanhustyössä, maahanmuuttajatyössä, vammaissosiaalityössä ja naisvankien kanssa tehtävässä sosiaalityössä. Elämänvaiheiden mukaan jaoteltuina kirjan keskiössä ovat muun muassa nuoret, nuoret aikuiset ja aikuiset sekä ikääntyneet sosiaalityön ja -palveluiden asiakkaina. Osallisuutta lähestytään paitsi asiakkaiden myös sosiaalityössä ja -palveluissa toimivien ammattilaisten näkökulmasta.


  • The contested concept of vulnerability – a literature review

    by Elina Virokannas, Suvi Liuski, Marjo Kuronen

    The concept of vulnerability is widely used in the social sciences as well as in policy making, health and social care services and in social work, referring to a variety of groups or individuals, but it has rarely been theoretically defined or analysed. This article provides a literature review on how vulnerability has been used and defined in academic, peer-reviewed articles published in international social science journals between 2000 and 2016. The aim is to analyse and clarify critically the concept for social work research. The article analyses themes and topics connected to vulnerability, how gender is related to vulnerability and how vulnerability is conceptualised in these articles. The analysis showed that there is an important critical commentary on the concept, but only a few efforts to specify, theoretically analyse, reconceptualise or use the concept in an innovative way. The authors suggest that in social work research, instead of vulnerable groups or individuals we should focus on vulnerable life situations, and the role of the welfare services in reducing but possibly also (re)producing vulnerability. It is also important to recognise the temporal, situational, relational, and structural nature of vulnerability.


  • Encountering ethics in studying challenging family relations

    by Marianne Notko, Kimmo Jokinen, Kaisa Malinen, Minna Harju-Veijola, Marjo Kuronen, Henna Pirskanen

    This article focuses on ethical considerations in the study of challenging family relations. Our perspective derives from multidisciplinary family studies, including social sciences, psychology and educational sciences. Our concerns include why and how to apply a sensitive approach in studying challenging family relations, and what the key ethical issues are in studies of this kind. We examine questions of multiplicity in family relations, the particularity of vulnerable family relations and the roles of researchers and gatekeepers in the research process. The article is based on a research project where informants were both children and adults, and both qualitative and quantitative data were collected. We argue that doing ethically appropriate research requires much more than formal assessments or ethical board reviews. We claim that rigid ethical regulations may even prevent studies from finding hard-to-reach families or impede the giving of a voice to those who would benefit most from being heard in family studies and in family politics.