Ulla Salovaara
Current Organizations / Institutes
The organizations/institutes from the scholar's latest article
Research Subjects
Research Interests
Ulla Salovaara has a total of 32 co-authors. Here are the top co-authors by number of shared publications:
- Elli Jutila
Helsingin yliopisto
4 shared publications - Miisa Törölä
Helsingin yliopisto
4 shared publications - Teija Karttunen
Helsingin yliopisto
4 shared publications - Marjo Kuronen
University of Jyväskylä, Finland
3 shared publications - Sisko Piippo
University of Jyväskylä, Finland
3 shared publications - Aija Logren
Itä-Suomen yliopisto
1 shared publication
Latest Publications
- Open Access
- 25 September 2026
- Published by SAGE Publications in Qualitative Inquiry
Researchers Inside the Prison Walls: Methodological and Ethical Reflections on Doing Research With Women in Prison
This article addresses the methodological and ethical challenges in doing research with women in marginalised position in the closed institutional setting of prison. It aims to show that along with formal access issues, it is crucial to acknowledge the positions and complex relationships of the different actors – researchers, female inmates and prison staff – throughout the research process. Researchers must adapt to the institutional requirements and the limitations of physical space and follow rigid formal ethical guidelines. In the name of protection, institutional and ethical requirements might limit and ignore people’s own willingness to participate in research, and hinder obtaining research-based knowledge, increasing public awareness and developing professional interventions to improve services for a marginalised group of people. Researchers must also accept that (potential) research participants do not always share their aims and good intentions, and that our research does not necessarily bring any positive change to participants’ lives.
- 25 September 2026
- Published by SAGE Publications in Qualitative Inquiry
Open AccessResearchers Inside the Prison Walls: Methodological and Ethical Reflections on Doing Research With Women in Prison
This article addresses the methodological and ethical challenges in doing research with women in marginalised position in the closed institutional setting of prison. It aims to show that along with formal access issues, it is crucial to acknowledge the positions and complex relationships of the different actors – researchers, female inmates and prison staff – throughout the research process. Researchers must adapt to the institutional requirements and the limitations of physical space and follow rigid formal ethical guidelines. In the name of protection, institutional and ethical requirements might limit and ignore people’s own willingness to participate in research, and hinder obtaining research-based knowledge, increasing public awareness and developing professional interventions to improve services for a marginalised group of people. Researchers must also accept that (potential) research participants do not always share their aims and good intentions, and that our research does not necessarily bring any positive change to participants’ lives.
- 3 August 2026
- Published by SAGE Publications in The Prison Journal
- Vol. 106 (5) , 547-571
What is Fair? Incarcerated Women's Views on Their Rightful Treatment in Finnish Prisons
Among incarcerated women, the high prevalence of trauma and diverse service needs underscores the importance of constructive interactions. Treatment by those in authority during imprisonment can significantly influence women's well-being and rehabilitation. This study analyzes 16 qualitative interviews with incarcerated women who rate fair treatment in their interactions with prison staff—nongovernmental organization actors, correctional healthcare personnel, and social services staff. Four treatment elements emerged: respect, neutrality, transparency, and voice, with different authorities’ experiences varying markedly. The women's accounts reflected how fair treatment can either support emotional safety or contribute to retraumatization. Trauma-informed, procedurally fair practices may enhance rehabilitation and promote safer prisons.
- 3 August 2026
- Published by SAGE Publications in The Prison Journal
- Vol. 106 (5) , 547-571
What is Fair? Incarcerated Women's Views on Their Rightful Treatment in Finnish Prisons
Among incarcerated women, the high prevalence of trauma and diverse service needs underscores the importance of constructive interactions. Treatment by those in authority during imprisonment can significantly influence women's well-being and rehabilitation. This study analyzes 16 qualitative interviews with incarcerated women who rate fair treatment in their interactions with prison staff—nongovernmental organization actors, correctional healthcare personnel, and social services staff. Four treatment elements emerged: respect, neutrality, transparency, and voice, with different authorities’ experiences varying markedly. The women's accounts reflected how fair treatment can either support emotional safety or contribute to retraumatization. Trauma-informed, procedurally fair practices may enhance rehabilitation and promote safer prisons.
- Open Access
- 30 October 2025
- Published by Tampere University Press
Osallisuus sosiaalityössä
Osallisuuden edistäminen on keskiössä niin sosiaalityötä ohjaavassa lainsäädännössä kuin ammattieettisissä periaatteissa, joissa sosiaalityön asiakas nähdään oman elämänsä aktiivisena toimijana. Vaikka osallisuuden edistämistä pidetään sosiaalityön itsestään selvänä tehtävänä, on osallisuus jäänyt kuitenkin yllättävän epämääräiseksi niin käsitteenä, teoreettisena viitekehyksenä kuin käytäntönäkin. Tämän teoksen tavoitteena on jäsentää ja täsmentää osallisuutta koskevaa teoreettista ja metodologista keskustelua sosiaalityön tieteenalalla moninäkökulmaisesti ja monimenetelmällisesti. Lisäksi teoksen luvuissa pohditaan osallisuutta koskevia lähestymistapoja ja osallisuuden toteutumista käytännössä. Näin vahvistetaan osallisuutta koskevaa teoreettista ja käytännön tietoperustaa sekä tuodaan esille näihin liittyviä tärkeitä kysymyksiä edelleen pohdittaviksi. Teoksen luvuissa osallisuutta tarkastellaan useilla sosiaalityön ja -palveluiden areenoilla, kuten lapsiperhetyössä, nuorten aikuisten sosiaalityössä, aikuissosiaalityössä, etsivässä vanhustyössä, maahanmuuttajatyössä, vammaissosiaalityössä ja naisvankien kanssa tehtävässä sosiaalityössä. Elämänvaiheiden mukaan jaoteltuina kirjan keskiössä ovat muun muassa nuoret, nuoret aikuiset ja aikuiset sekä ikääntyneet sosiaalityön ja -palveluiden asiakkaina. Osallisuutta lähestytään paitsi asiakkaiden myös sosiaalityössä ja -palveluissa toimivien ammattilaisten näkökulmasta.
- 30 October 2025
- Published by Tampere University Press
Open AccessOsallisuus sosiaalityössä
Osallisuuden edistäminen on keskiössä niin sosiaalityötä ohjaavassa lainsäädännössä kuin ammattieettisissä periaatteissa, joissa sosiaalityön asiakas nähdään oman elämänsä aktiivisena toimijana. Vaikka osallisuuden edistämistä pidetään sosiaalityön itsestään selvänä tehtävänä, on osallisuus jäänyt kuitenkin yllättävän epämääräiseksi niin käsitteenä, teoreettisena viitekehyksenä kuin käytäntönäkin. Tämän teoksen tavoitteena on jäsentää ja täsmentää osallisuutta koskevaa teoreettista ja metodologista keskustelua sosiaalityön tieteenalalla moninäkökulmaisesti ja monimenetelmällisesti. Lisäksi teoksen luvuissa pohditaan osallisuutta koskevia lähestymistapoja ja osallisuuden toteutumista käytännössä. Näin vahvistetaan osallisuutta koskevaa teoreettista ja käytännön tietoperustaa sekä tuodaan esille näihin liittyviä tärkeitä kysymyksiä edelleen pohdittaviksi. Teoksen luvuissa osallisuutta tarkastellaan useilla sosiaalityön ja -palveluiden areenoilla, kuten lapsiperhetyössä, nuorten aikuisten sosiaalityössä, aikuissosiaalityössä, etsivässä vanhustyössä, maahanmuuttajatyössä, vammaissosiaalityössä ja naisvankien kanssa tehtävässä sosiaalityössä. Elämänvaiheiden mukaan jaoteltuina kirjan keskiössä ovat muun muassa nuoret, nuoret aikuiset ja aikuiset sekä ikääntyneet sosiaalityön ja -palveluiden asiakkaina. Osallisuutta lähestytään paitsi asiakkaiden myös sosiaalityössä ja -palveluissa toimivien ammattilaisten näkökulmasta.
- Open Access
- 30 October 2025
- Published by Tampere University Press
Naisvankien traumakokemusten tutkiminen ja osallisuus tiedontuotannossa
Osallisuuden edistäminen on keskiössä niin sosiaalityötä ohjaavassa lainsäädännössä kuin ammattieettisissä periaatteissa, joissa sosiaalityön asiakas nähdään oman elämänsä aktiivisena toimijana. Vaikka osallisuuden edistämistä pidetään sosiaalityön itsestään selvänä tehtävänä, on osallisuus jäänyt kuitenkin yllättävän epämääräiseksi niin käsitteenä, teoreettisena viitekehyksenä kuin käytäntönäkin. Tämän teoksen tavoitteena on jäsentää ja täsmentää osallisuutta koskevaa teoreettista ja metodologista keskustelua sosiaalityön tieteenalalla moninäkökulmaisesti ja monimenetelmällisesti. Lisäksi teoksen luvuissa pohditaan osallisuutta koskevia lähestymistapoja ja osallisuuden toteutumista käytännössä. Näin vahvistetaan osallisuutta koskevaa teoreettista ja käytännön tietoperustaa sekä tuodaan esille näihin liittyviä tärkeitä kysymyksiä edelleen pohdittaviksi. Teoksen luvuissa osallisuutta tarkastellaan useilla sosiaalityön ja -palveluiden areenoilla, kuten lapsiperhetyössä, nuorten aikuisten sosiaalityössä, aikuissosiaalityössä, etsivässä vanhustyössä, maahanmuuttajatyössä, vammaissosiaalityössä ja naisvankien kanssa tehtävässä sosiaalityössä. Elämänvaiheiden mukaan jaoteltuina kirjan keskiössä ovat muun muassa nuoret, nuoret aikuiset ja aikuiset sekä ikääntyneet sosiaalityön ja -palveluiden asiakkaina. Osallisuutta lähestytään paitsi asiakkaiden myös sosiaalityössä ja -palveluissa toimivien ammattilaisten näkökulmasta.
- 30 October 2025
- Published by Tampere University Press
Open AccessNaisvankien traumakokemusten tutkiminen ja osallisuus tiedontuotannossa
Osallisuuden edistäminen on keskiössä niin sosiaalityötä ohjaavassa lainsäädännössä kuin ammattieettisissä periaatteissa, joissa sosiaalityön asiakas nähdään oman elämänsä aktiivisena toimijana. Vaikka osallisuuden edistämistä pidetään sosiaalityön itsestään selvänä tehtävänä, on osallisuus jäänyt kuitenkin yllättävän epämääräiseksi niin käsitteenä, teoreettisena viitekehyksenä kuin käytäntönäkin. Tämän teoksen tavoitteena on jäsentää ja täsmentää osallisuutta koskevaa teoreettista ja metodologista keskustelua sosiaalityön tieteenalalla moninäkökulmaisesti ja monimenetelmällisesti. Lisäksi teoksen luvuissa pohditaan osallisuutta koskevia lähestymistapoja ja osallisuuden toteutumista käytännössä. Näin vahvistetaan osallisuutta koskevaa teoreettista ja käytännön tietoperustaa sekä tuodaan esille näihin liittyviä tärkeitä kysymyksiä edelleen pohdittaviksi. Teoksen luvuissa osallisuutta tarkastellaan useilla sosiaalityön ja -palveluiden areenoilla, kuten lapsiperhetyössä, nuorten aikuisten sosiaalityössä, aikuissosiaalityössä, etsivässä vanhustyössä, maahanmuuttajatyössä, vammaissosiaalityössä ja naisvankien kanssa tehtävässä sosiaalityössä. Elämänvaiheiden mukaan jaoteltuina kirjan keskiössä ovat muun muassa nuoret, nuoret aikuiset ja aikuiset sekä ikääntyneet sosiaalityön ja -palveluiden asiakkaina. Osallisuutta lähestytään paitsi asiakkaiden myös sosiaalityössä ja -palveluissa toimivien ammattilaisten näkökulmasta.