Nina Haltia
Current Organizations / Institutes
The organizations/institutes from the scholar's latest article
Research Subjects
Nina Haltia has a total of 35 co-authors. Here are the top co-authors by number of shared publications:
- Ulpukka Isopahkala-Bouret
University of Turku
9 shared publications - Sonja Kosunen
University of Eastern Finland
4 shared publications - Heli Mutanen
Itä-Suomen yliopisto
3 shared publications - Päivi Siivonen
Turun Yliopisto
3 shared publications - Heikki Kinnari
Helsingin yliopisto
2 shared publications - Maija Korhonen
University of Eastern Finland
2 shared publications
Latest Publications
- Open Access
- 22 August 2025
- Published by Edistyksellinen tiedeliitto ry in Tiedepolitiikka
- Vol. 50 (2) , 6–17
Koulutusorganisaatio ja markkinatoimija – johdossa toimivien näkökulmia avoimesta yliopistosta
Tarkastelemme artikkelissa suomalaisen avoimen yliopisto-opetuksen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia korkeakoulutuksen markkinoistumisen viitekehyksessä. Avoimen yliopisto-opetuksen tehtäväksi on perinteisesti mielletty koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen. Viimeaikaiset muutokset, esimerkiksi opiskelijoilta perittävän enimmäismaksun korottaminen, kuitenkin kyseenalaistavat sen, miten näitä perinteisesti tärkeitä arvoja pystytään tulevaisuudessa edistämään. Tutkimme artikkelissa sitä, miten avointen yliopistojen johdossa toimivat jäsentävät avointa yliopistoa ja sen muutoksia. Tutkimuskysymys on, millaisia diskursseja avoimesta yliopistosta rakentuu johdossa toimivien haastattelupuheessa markkinoistuvan korkeakoulutuksen kontekstissa. Aineistona ovat vuonna 2024 toteutetut avointen yliopistojen johdossa toimivien (N=12) haastattelut. Analyysissa sovelsimme diskurssianalyysia. Avoimeen yliopistoon kiinnittyvät diskurssit nimesimme seuraavasti: avoin yliopisto vastuullisesti palvelevana koulutusorganisaationa ja avoin yliopisto asemastaan kilpailevana markkinatoimijana. Diskurssit voidaan nähdä toisiaan täydentävinä, ja ne kertovat johdossa toimivien tasapainoilusta avoimen yliopiston perinteisten arvojen, sivistyksen ja koulutuksen tasa-arvon sekä taloudellisten ja kilpailullisten realiteettien välillä. Taloudellisten haasteiden sävyttämästä tulevaisuudesta huolimatta johdossa toimivat näkivät avoimella yliopistolla monipuolisena, tutkimustietoon perustuvana koulutusmuotona olevan paikkansa myös tulevaisuudessa. Tutkimus tuo uutta näkökulmaa avointa yliopistoa koskevaan tutkimukseen, sillä avointen yliopistojen johdossa toimivien näkökulmia avoimesta yliopistosta ei ole aiemmin tutkittu.
- 22 August 2025
- Published by Edistyksellinen tiedeliitto ry in Tiedepolitiikka
- Vol. 50 (2) , 6–17
Open AccessKoulutusorganisaatio ja markkinatoimija – johdossa toimivien näkökulmia avoimesta yliopistosta
Tarkastelemme artikkelissa suomalaisen avoimen yliopisto-opetuksen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia korkeakoulutuksen markkinoistumisen viitekehyksessä. Avoimen yliopisto-opetuksen tehtäväksi on perinteisesti mielletty koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen. Viimeaikaiset muutokset, esimerkiksi opiskelijoilta perittävän enimmäismaksun korottaminen, kuitenkin kyseenalaistavat sen, miten näitä perinteisesti tärkeitä arvoja pystytään tulevaisuudessa edistämään. Tutkimme artikkelissa sitä, miten avointen yliopistojen johdossa toimivat jäsentävät avointa yliopistoa ja sen muutoksia. Tutkimuskysymys on, millaisia diskursseja avoimesta yliopistosta rakentuu johdossa toimivien haastattelupuheessa markkinoistuvan korkeakoulutuksen kontekstissa. Aineistona ovat vuonna 2024 toteutetut avointen yliopistojen johdossa toimivien (N=12) haastattelut. Analyysissa sovelsimme diskurssianalyysia. Avoimeen yliopistoon kiinnittyvät diskurssit nimesimme seuraavasti: avoin yliopisto vastuullisesti palvelevana koulutusorganisaationa ja avoin yliopisto asemastaan kilpailevana markkinatoimijana. Diskurssit voidaan nähdä toisiaan täydentävinä, ja ne kertovat johdossa toimivien tasapainoilusta avoimen yliopiston perinteisten arvojen, sivistyksen ja koulutuksen tasa-arvon sekä taloudellisten ja kilpailullisten realiteettien välillä. Taloudellisten haasteiden sävyttämästä tulevaisuudesta huolimatta johdossa toimivat näkivät avoimella yliopistolla monipuolisena, tutkimustietoon perustuvana koulutusmuotona olevan paikkansa myös tulevaisuudessa. Tutkimus tuo uutta näkökulmaa avointa yliopistoa koskevaan tutkimukseen, sillä avointen yliopistojen johdossa toimivien näkökulmia avoimesta yliopistosta ei ole aiemmin tutkittu.
- 15 January 2025
- Published by Taylor & Francis
- p. 22-33
‘Some people may feel socially excluded and distressed’: Finnish business students’ participation in extracurricular activities and the accumulation of cultural capital
A growing number of scholars have investigated how extracurricular activities (ECA) are intimately tied to graduates’ positional competition and enhancement of employability. Prior studies have shown that the strategic tendency towards ECA especially applies to privileged, high-achieving students from a high-status university. Yet studies considering ECA as a site of gendered practices have been scarce. We explore how graduates have accumulated cultural capital through their lived experiences in ECA and how ECA practices construct classed and gendered dispositions and distinctions among graduates. We draw on Bourdieu’s conception of cultural capital, as well as contemporary feminist debates over gender and capital. Analysing 32 graduate interviews from four business schools in Finland, we found that through participation in student associations’ ECA, our interviewees learned distinctive values, preferences and behaviours. In addition to ‘instrumental’ cultural capital, such as leadership skills that enhance CV, ECA provided opportunities to accumulate embedded cultural capital and confirm membership/learning to become a member in the professional middle class. Moreover, especially the female interviewees learned to adjust to masculine business culture and develop aspirations towards prestigious job positions.
- 15 January 2025
- Published by Taylor & Francis
- p. 22-33
‘Some people may feel socially excluded and distressed’: Finnish business students’ participation in extracurricular activities and the accumulation of cultural capital
A growing number of scholars have investigated how extracurricular activities (ECA) are intimately tied to graduates’ positional competition and enhancement of employability. Prior studies have shown that the strategic tendency towards ECA especially applies to privileged, high-achieving students from a high-status university. Yet studies considering ECA as a site of gendered practices have been scarce. We explore how graduates have accumulated cultural capital through their lived experiences in ECA and how ECA practices construct classed and gendered dispositions and distinctions among graduates. We draw on Bourdieu’s conception of cultural capital, as well as contemporary feminist debates over gender and capital. Analysing 32 graduate interviews from four business schools in Finland, we found that through participation in student associations’ ECA, our interviewees learned distinctive values, preferences and behaviours. In addition to ‘instrumental’ cultural capital, such as leadership skills that enhance CV, ECA provided opportunities to accumulate embedded cultural capital and confirm membership/learning to become a member in the professional middle class. Moreover, especially the female interviewees learned to adjust to masculine business culture and develop aspirations towards prestigious job positions.
”Hinta hieman rajoittaa käsitystä kaikille tasavertaisesta koulutusmahdollisuudesta” – opiskelijoiden kokemuksia avoimen yliopiston opintomaksuista
Korkeakoulutuksen tasa-arvon yhtenä peruspilarina on Suomessa pidetty tutkintokoulutuksen maksuttomuutta. Avoimen yliopiston tehtäväksi on nähty koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen. Tutkintoon johtamaton avoin yliopisto-opetus on kuitenkin lähtökohtaisesti maksullista. Avoimen väylä puolestaan on opiskelijavalintatapa, joka perustuu avoimessa yliopistossa suoritettuihin opintoihin. Tämä tutkimus tarkastelee, 1) miten avoimen yliopiston opiskelijat kokevat opintomaksut, 2) mitkä tekijät ovat yhteydessä opiskelijoiden maksuissa kokemiin haasteisiin ja 3) millaisia näkökulmia opiskelijoilla on avoimen yliopiston opintomaksuihin. Aineistona oli vuonna 2018 toteutettu valtakunnallinen opiskelijakysely (N=4709). Tutkimustulosten mukaan opintomaksut aiheuttivat haasteita osalle opiskelijoista. Eniten haasteita opintomaksuissa kokivat matalasti koulutetut, nuoremmat ikäluokat, työttömät ja pienituloiset. Avointen vastausten analyysissa tunnistettiin kolme näkökulmaa opintomaksuihin: 1) maksut eriarvoistavana tekijänä, 2) opiskelija maksavana asiakkaana ja 3) taloudellinen tuki opintojen mahdollistajana. Opintomaksut eriarvoistavat mahdollisuuksia opiskella avoimessa yliopistossa ja vahvistavat koulutuskuluttajuuteen kytkettyjä käsityksiä koulutuksesta yksityisenä hyödykkeenä. Tutkimus tuo avointa yliopistoa käsittelevään tutkimukseen uuden näkökulman: opiskelijoiden kokemukset avoimen yliopiston opintomaksuista.
”Hinta hieman rajoittaa käsitystä kaikille tasavertaisesta koulutusmahdollisuudesta” – opiskelijoiden kokemuksia avoimen yliopiston opintomaksuista
Korkeakoulutuksen tasa-arvon yhtenä peruspilarina on Suomessa pidetty tutkintokoulutuksen maksuttomuutta. Avoimen yliopiston tehtäväksi on nähty koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen. Tutkintoon johtamaton avoin yliopisto-opetus on kuitenkin lähtökohtaisesti maksullista. Avoimen väylä puolestaan on opiskelijavalintatapa, joka perustuu avoimessa yliopistossa suoritettuihin opintoihin. Tämä tutkimus tarkastelee, 1) miten avoimen yliopiston opiskelijat kokevat opintomaksut, 2) mitkä tekijät ovat yhteydessä opiskelijoiden maksuissa kokemiin haasteisiin ja 3) millaisia näkökulmia opiskelijoilla on avoimen yliopiston opintomaksuihin. Aineistona oli vuonna 2018 toteutettu valtakunnallinen opiskelijakysely (N=4709). Tutkimustulosten mukaan opintomaksut aiheuttivat haasteita osalle opiskelijoista. Eniten haasteita opintomaksuissa kokivat matalasti koulutetut, nuoremmat ikäluokat, työttömät ja pienituloiset. Avointen vastausten analyysissa tunnistettiin kolme näkökulmaa opintomaksuihin: 1) maksut eriarvoistavana tekijänä, 2) opiskelija maksavana asiakkaana ja 3) taloudellinen tuki opintojen mahdollistajana. Opintomaksut eriarvoistavat mahdollisuuksia opiskella avoimessa yliopistossa ja vahvistavat koulutuskuluttajuuteen kytkettyjä käsityksiä koulutuksesta yksityisenä hyödykkeenä. Tutkimus tuo avointa yliopistoa käsittelevään tutkimukseen uuden näkökulman: opiskelijoiden kokemukset avoimen yliopiston opintomaksuista.
- Open Access
Avoin yliopisto vai valmennuskurssi? Maksullisuus koulutuksessa toisen asteen ja korkeakoulutuksen nivelvaiheessa
Avoin yliopisto-opetus ja valmennuskurssit ovat opiskelijavalintojen uudistamisen myötä tulleet aiempaa väkevämmin yleiseen keskusteluun. Molempien toiminta on 2010-luvun lopulla myös laajentunut. Kumpaakin on kritisoitu maksullisuudesta ja julkisessa keskustelussa niitä on välillä verrattu toisiinsa. Tässä artikkelissa asetamme avoimen yliopisto-opetuksen ja valmennuskurssit rinnakkain ja analysoimme, millaisiksi toimintamuodoiksi ne rakentuvat yksityisen ja julkisen koulutuksen rajapinnalla. Tarkastelemme toiminnan luonnetta kahdesta näkökulmasta: miten avoimen yliopisto-opetuksen ja valmennuskurssien rahoitus on järjestetty, ja millaiseksi niiden merkitys rakentuu korkeakouluun hakemisen näkökulmasta? Hyödynnämme analyyttisessä jäsennyksessämme aiempia tutkimuksia ja julkaisuja, dokumentteja sekä tilastotietoa. Avoin yliopisto-opetus ja valmennuskurssit näyttävän tuovan toisen asteen ja korkeakoulutuksen väliseen nivelvaiheeseen yksityistymisen piirteitä. Kumpikin hyödyntää toimintansa suunnittelussa ja ohjaamisessa opiskelijavalintojen kilpailullisuutta ja siitä nousevaa epävarmuutta, jota yliopistoon hakevat pyrkivät näihin koulutusmuotoihin hakeutumalla hallitsemaan. Niiden rooli koulutusjärjestelmän osana esimerkiksi muodollisten arvosanojen myöntämisen ja henkilökunnan kelpoisuusvaatimusten osalta eroaa kuitenkin ratkaisevasti. Voidaan kysyä, tulisiko koulutuspolitiikassa ja koulutuksen käytännöissä selkeämmin tehdä eroa julkisen ja yksityisen koulutuksen tarjonnan välille.
Open AccessAvoin yliopisto vai valmennuskurssi? Maksullisuus koulutuksessa toisen asteen ja korkeakoulutuksen nivelvaiheessa
Avoin yliopisto-opetus ja valmennuskurssit ovat opiskelijavalintojen uudistamisen myötä tulleet aiempaa väkevämmin yleiseen keskusteluun. Molempien toiminta on 2010-luvun lopulla myös laajentunut. Kumpaakin on kritisoitu maksullisuudesta ja julkisessa keskustelussa niitä on välillä verrattu toisiinsa. Tässä artikkelissa asetamme avoimen yliopisto-opetuksen ja valmennuskurssit rinnakkain ja analysoimme, millaisiksi toimintamuodoiksi ne rakentuvat yksityisen ja julkisen koulutuksen rajapinnalla. Tarkastelemme toiminnan luonnetta kahdesta näkökulmasta: miten avoimen yliopisto-opetuksen ja valmennuskurssien rahoitus on järjestetty, ja millaiseksi niiden merkitys rakentuu korkeakouluun hakemisen näkökulmasta? Hyödynnämme analyyttisessä jäsennyksessämme aiempia tutkimuksia ja julkaisuja, dokumentteja sekä tilastotietoa. Avoin yliopisto-opetus ja valmennuskurssit näyttävän tuovan toisen asteen ja korkeakoulutuksen väliseen nivelvaiheeseen yksityistymisen piirteitä. Kumpikin hyödyntää toimintansa suunnittelussa ja ohjaamisessa opiskelijavalintojen kilpailullisuutta ja siitä nousevaa epävarmuutta, jota yliopistoon hakevat pyrkivät näihin koulutusmuotoihin hakeutumalla hallitsemaan. Niiden rooli koulutusjärjestelmän osana esimerkiksi muodollisten arvosanojen myöntämisen ja henkilökunnan kelpoisuusvaatimusten osalta eroaa kuitenkin ratkaisevasti. Voidaan kysyä, tulisiko koulutuspolitiikassa ja koulutuksen käytännöissä selkeämmin tehdä eroa julkisen ja yksityisen koulutuksen tarjonnan välille.
- Open Access
- 6 November 2023
- Published by Taylor & Francis in Scandinavian Journal of Educational Research
- Vol. 68 (1) , 79-91
University graduates’ perceptions of institutional hierarchies. The case of Finnish Master’s degree in business administration and economics
- 6 November 2023
- Published by Taylor & Francis in Scandinavian Journal of Educational Research
- Vol. 68 (1) , 79-91
Open AccessUniversity graduates’ perceptions of institutional hierarchies. The case of Finnish Master’s degree in business administration and economics
- Open Access
- 30 October 2023
- Published by Tampere University Press
Työväenluokkaisesta taustasta ekonomiksi – tasapainoilua kahden maailman välillä
The nine articles in this edited volume [Education and Social Class] scrutinise the class question within the Finnish education system, as a hidden, lived and experienced phenomenon, entwined with power. The book is structured around three topical perspectives. The first part deals with the question of social mobility. Empirical research topics include examples of achieving prestigious fields of education and the inheritance of the most prestigious professions, connections of class position to education through the educational experiences of working-class-based business students, and the ways in which academic world encounters with working-class culture in the university work of working-class and academically educated women. The second part of the book examines education as a form of capital defining the life course and social class. Topics covered include the connections of life stage of adolescence and class position, Bourdieusian analysis of educational choices and class positions, and opportunities for on-the-job learning and self-development in accordance with the class position of wage earners. The third part focuses on the education system and its structures. The dynamics of education and reproduction are analysed by using as empirical research objects the cross-generational reproduction of social relations in the curricula of basic education, the meaning of the language used in school as cultural capital, and the links between class position and perspectives that promote the raising of the age of compulsory education. Teoksen yhdeksän artikkelia tarkastelevat luokkakysymystä koulutusjärjestelmän kaltaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevinä elettyinä ja koettuina, valtaan kietoutuneina ilmiönä. Kirjaan on koostettu kolme ajankohtaista näkökulmakokonaisuutta. Teoksen avaa kysymys sosiaalisesta liikkuvuudesta. Empiirisinä tutkimuskohteina toimivat esimerkit arvostettujen koulutusalojen saavuttamisesta ja arvostetuimpien ammattialojen periytymisestä, luokkataustan yhteyksistä kouluttautumiseen työväenluokkaistaustaisten kauppatieteen opiskelijoiden koulutuskokemuksien kautta, sekä akateeminen maailman ja työväenluokkaisen kulttuurin kohtaamisesta työläistaustaisten ja akateemisesti koulutettujen naisten yliopistotyössä. Kirjan toisessa osassa koulutusta tarkastellaan elämänkulkua ja yhteiskuntaluokkaa määrittävänä pääomana. Aiheina ovat nuoruuden elämänvaiheena sekä luokka-aseman yhdistyminen, koulutusvalintojen ja yhteiskuntaluokka-aseman bourdieulainen analyysi, sekä palkansaajien luokka-aseman mukaiset mahdollisuudet työssä oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kolmannessa osassa kiinnitetään katse koulutusjärjestelmään ja sen luokittuneisiin rakenteisiin. Koulutuksen ja yhteiskuntaluokan uusintamisen dynamiikkaa analysoidaan käyttämällä empiirisinä tutkimuskohteina yhteiskunnallisten suhteiden ylisukupolvisen uusintamisen muotoja perusopetuksen opetussuunnitelmissa, koulussa käytetyn kielen merkitystä kulttuurisena pääomana, sekä luokka-aseman yhteyksiä oppivelvollisuusiän nostamista ja toisen asteen maksuttomuutta edistäviin näkökulmiin.
- 30 October 2023
- Published by Tampere University Press
Open AccessTyöväenluokkaisesta taustasta ekonomiksi – tasapainoilua kahden maailman välillä
The nine articles in this edited volume [Education and Social Class] scrutinise the class question within the Finnish education system, as a hidden, lived and experienced phenomenon, entwined with power. The book is structured around three topical perspectives. The first part deals with the question of social mobility. Empirical research topics include examples of achieving prestigious fields of education and the inheritance of the most prestigious professions, connections of class position to education through the educational experiences of working-class-based business students, and the ways in which academic world encounters with working-class culture in the university work of working-class and academically educated women. The second part of the book examines education as a form of capital defining the life course and social class. Topics covered include the connections of life stage of adolescence and class position, Bourdieusian analysis of educational choices and class positions, and opportunities for on-the-job learning and self-development in accordance with the class position of wage earners. The third part focuses on the education system and its structures. The dynamics of education and reproduction are analysed by using as empirical research objects the cross-generational reproduction of social relations in the curricula of basic education, the meaning of the language used in school as cultural capital, and the links between class position and perspectives that promote the raising of the age of compulsory education. Teoksen yhdeksän artikkelia tarkastelevat luokkakysymystä koulutusjärjestelmän kaltaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevinä elettyinä ja koettuina, valtaan kietoutuneina ilmiönä. Kirjaan on koostettu kolme ajankohtaista näkökulmakokonaisuutta. Teoksen avaa kysymys sosiaalisesta liikkuvuudesta. Empiirisinä tutkimuskohteina toimivat esimerkit arvostettujen koulutusalojen saavuttamisesta ja arvostetuimpien ammattialojen periytymisestä, luokkataustan yhteyksistä kouluttautumiseen työväenluokkaistaustaisten kauppatieteen opiskelijoiden koulutuskokemuksien kautta, sekä akateeminen maailman ja työväenluokkaisen kulttuurin kohtaamisesta työläistaustaisten ja akateemisesti koulutettujen naisten yliopistotyössä. Kirjan toisessa osassa koulutusta tarkastellaan elämänkulkua ja yhteiskuntaluokkaa määrittävänä pääomana. Aiheina ovat nuoruuden elämänvaiheena sekä luokka-aseman yhdistyminen, koulutusvalintojen ja yhteiskuntaluokka-aseman bourdieulainen analyysi, sekä palkansaajien luokka-aseman mukaiset mahdollisuudet työssä oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kolmannessa osassa kiinnitetään katse koulutusjärjestelmään ja sen luokittuneisiin rakenteisiin. Koulutuksen ja yhteiskuntaluokan uusintamisen dynamiikkaa analysoidaan käyttämällä empiirisinä tutkimuskohteina yhteiskunnallisten suhteiden ylisukupolvisen uusintamisen muotoja perusopetuksen opetussuunnitelmissa, koulussa käytetyn kielen merkitystä kulttuurisena pääomana, sekä luokka-aseman yhteyksiä oppivelvollisuusiän nostamista ja toisen asteen maksuttomuutta edistäviin näkökulmiin.
- Open Access
- 30 October 2023
- Published by Tampere University Press
Koulutus ja yhteiskuntaluokka
Teoksen yhdeksän artikkelia tarkastelevat luokkakysymystä koulutusjärjestelmän kaltaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevinä elettyinä ja koettuina, valtaan kietoutuneina ilmiönä. Kirjaan on koostettu kolme ajankohtaista näkökulmakokonaisuutta. Teoksen avaa kysymys sosiaalisesta liikkuvuudesta. Empiirisinä tutkimuskohteina toimivat esimerkit arvostettujen koulutusalojen saavuttamisesta ja arvostetuimpien ammattialojen periytymisestä, luokkataustan yhteyksistä kouluttautumiseen työväenluokkaistaustaisten kauppatieteen opiskelijoiden koulutuskokemuksien kautta, sekä akateeminen maailman ja työväenluokkaisen kulttuurin kohtaamisesta työläistaustaisten ja akateemisesti koulutettujen naisten yliopistotyössä. Kirjan toisessa osassa koulutusta tarkastellaan elämänkulkua ja yhteiskuntaluokkaa määrittävänä pääomana. Aiheina ovat nuoruuden elämänvaiheena sekä luokka-aseman yhdistyminen, koulutusvalintojen ja yhteiskuntaluokka-aseman bourdieulainen analyysi, sekä palkansaajien luokka-aseman mukaiset mahdollisuudet työssä oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kolmannessa osassa kiinnitetään katse koulutusjärjestelmään ja sen luokittuneisiin rakenteisiin. Koulutuksen ja yhteiskuntaluokan uusintamisen dynamiikkaa analysoidaan käyttämällä empiirisinä tutkimuskohteina yhteiskunnallisten suhteiden ylisukupolvisen uusintamisen muotoja perusopetuksen opetussuunnitelmissa, koulussa käytetyn kielen merkitystä kulttuurisena pääomana, sekä luokka-aseman yhteyksiä oppivelvollisuusiän nostamista ja toisen asteen maksuttomuutta edistäviin näkökulmiin.
- 30 October 2023
- Published by Tampere University Press
Open AccessKoulutus ja yhteiskuntaluokka
Teoksen yhdeksän artikkelia tarkastelevat luokkakysymystä koulutusjärjestelmän kaltaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevinä elettyinä ja koettuina, valtaan kietoutuneina ilmiönä. Kirjaan on koostettu kolme ajankohtaista näkökulmakokonaisuutta. Teoksen avaa kysymys sosiaalisesta liikkuvuudesta. Empiirisinä tutkimuskohteina toimivat esimerkit arvostettujen koulutusalojen saavuttamisesta ja arvostetuimpien ammattialojen periytymisestä, luokkataustan yhteyksistä kouluttautumiseen työväenluokkaistaustaisten kauppatieteen opiskelijoiden koulutuskokemuksien kautta, sekä akateeminen maailman ja työväenluokkaisen kulttuurin kohtaamisesta työläistaustaisten ja akateemisesti koulutettujen naisten yliopistotyössä. Kirjan toisessa osassa koulutusta tarkastellaan elämänkulkua ja yhteiskuntaluokkaa määrittävänä pääomana. Aiheina ovat nuoruuden elämänvaiheena sekä luokka-aseman yhdistyminen, koulutusvalintojen ja yhteiskuntaluokka-aseman bourdieulainen analyysi, sekä palkansaajien luokka-aseman mukaiset mahdollisuudet työssä oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kolmannessa osassa kiinnitetään katse koulutusjärjestelmään ja sen luokittuneisiin rakenteisiin. Koulutuksen ja yhteiskuntaluokan uusintamisen dynamiikkaa analysoidaan käyttämällä empiirisinä tutkimuskohteina yhteiskunnallisten suhteiden ylisukupolvisen uusintamisen muotoja perusopetuksen opetussuunnitelmissa, koulussa käytetyn kielen merkitystä kulttuurisena pääomana, sekä luokka-aseman yhteyksiä oppivelvollisuusiän nostamista ja toisen asteen maksuttomuutta edistäviin näkökulmiin.
- Open Access
- 14 June 2023
- Published by Springer Nature
- p. 1-26
Introduction: Rethinking Graduate Employability in Context
This book offers critical multidisciplinary analyses of graduate employability, which have thus far been scarce and often scattered. The book examines employability from macro, meso and micro perspectives: higher education policy, the labour market, higher education institutions, organisations, individuals and social groups. The multinational analyses include chapters that examine employability in European, North American and Australian contexts. Thus, the book aims to provide a multifaceted social and contextual analysis of graduate employability as a theoretical concept, as a discourse and policy imperative, and as a social and discursive practice. The book is divided into three different parts that examine employability from the perspective of theory and discourse, policy and the graduate labour market, and as a career and identity process. Moreover, it introduces novel methodological perspectives to study graduate employability as a process.
- 14 June 2023
- Published by Springer Nature
- p. 1-26
Open AccessIntroduction: Rethinking Graduate Employability in Context
This book offers critical multidisciplinary analyses of graduate employability, which have thus far been scarce and often scattered. The book examines employability from macro, meso and micro perspectives: higher education policy, the labour market, higher education institutions, organisations, individuals and social groups. The multinational analyses include chapters that examine employability in European, North American and Australian contexts. Thus, the book aims to provide a multifaceted social and contextual analysis of graduate employability as a theoretical concept, as a discourse and policy imperative, and as a social and discursive practice. The book is divided into three different parts that examine employability from the perspective of theory and discourse, policy and the graduate labour market, and as a career and identity process. Moreover, it introduces novel methodological perspectives to study graduate employability as a process.
- Open Access
- 14 June 2023
- Published by Springer Nature
- p. 73-93
Boosting Employability Through Fostering an Entrepreneurial Mindset: Critical Analysis of Employability and Entrepreneurship in EU Policy Documents
In EU higher education policy, improving graduate employability is a central concern, setting guidelines and putting pressure not only on higher education institutions but also on individuals. In this chapter, the policy discourse on producing employable graduates is analysed by considering entrepreneurship education as a governing technology. The analysis illustrates how entrepreneurship education is represented as an empowering solution to maximise graduates’ employment and economic potential. Graduates are within the policy being governed by risk. While the goal of the policy appears to be producing empowered and employable graduates with a self-responsible entrepreneurial mindset, the policy might also set unintentional pressures and participate in generating a character of a ‘neurotic citizen’ who has a constant fear of losing control in life and dropping out from society.
- 14 June 2023
- Published by Springer Nature
- p. 73-93
Open AccessBoosting Employability Through Fostering an Entrepreneurial Mindset: Critical Analysis of Employability and Entrepreneurship in EU Policy Documents
In EU higher education policy, improving graduate employability is a central concern, setting guidelines and putting pressure not only on higher education institutions but also on individuals. In this chapter, the policy discourse on producing employable graduates is analysed by considering entrepreneurship education as a governing technology. The analysis illustrates how entrepreneurship education is represented as an empowering solution to maximise graduates’ employment and economic potential. Graduates are within the policy being governed by risk. While the goal of the policy appears to be producing empowered and employable graduates with a self-responsible entrepreneurial mindset, the policy might also set unintentional pressures and participate in generating a character of a ‘neurotic citizen’ who has a constant fear of losing control in life and dropping out from society.