Serja Turunen

Actions to mitigate the spread of the COVID-19 pandemic, such as emergency remote teaching (ERT), affected the lives of school children, their parents, and schooling in spring 2020. Rapid changes in routines due to lockdown and ERT were challenging, especially for many children with special needs (SEN). This article focuses on parents’ perspectives regarding their basic psychological needs, i.e. competence, autonomy, and relatedness, in relation to the schooling of their children with SEN. Questionnaire data consisted of the views of 120 parents who described 179 resources and 151 challenges concerning their basic psychological needs during ERT of their children. Data were analysed following the principles of theoretical categorising. According to the results, parents experienced their pedagogical as well as intra- and interpersonal competence as resources to support the child in ERT. The greatest challenges concerned relatedness between parents and children as well as between parents, school, and other professionals. The study suggests schools and teachers to develop instructions to support teacher–parent interaction and learning of all children to cope with ongoing and future remote and face-to-face teaching for children with SEN.

Artikkelissa tarkastellaan perusopetuksen pandemian ensimmäistä etäopetusjaksoa vanhempien kokemana. Aineisto kerättiin maalis-huhtikuussa 2020 sosiaalisessa mediassa jaetulla kyselyllä. Laadulliseen tutkimukseen valittiin aineistoksi vastaukset, joissa vanhemmat (N=317) kuvailivat voimavarojaan ja huolenaiheitaan etäopetusaikaan liittyen. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti hyödyntäen Biesta, Priestley ja Robinsonin (2015) ekologista mallia, jossa toimijuutta jäsennetään kolmella ulottuvuudella: aiemmilla elämänkokemuksilla, koetulla nykyhetkellä ja tulevaisuuden näkymillä. Vanhempien kyvykkyyden tunnetta lastensa etäopetuksen tukijoina vahvistivat koulutus, työkokemus, vanhemmuudesta karttunut asiantuntijuus ja toimivat ihmissuhteet. Toimijuuden kokemusta puolestaan vahvistivat tilaisuudet vaikuttaa arjen uudelleenorganisoimiseen, esimerkiksi etätyön mahdollistamana. Yhteistyö koulun kanssa koettiin usein yksisuuntaisena ja puutteellisena; vanhemmat kokivat toimijuuttaan koskevat odotukset epäselviksi. Tulevaisuutta koskevat huolet olivat harvinaisia vanhempien ajatuksien ollessa enimmäkseen nykyhetkessä ja etäopetusajasta selviämisessä. Tulokset haastavat pohtimaan, kuinka vanhempien aktiivista toimijuutta lastensa koulunkäynnin tukijoina voitaisiin vahvistaa niin kriisitilanteissa kuin normaalissa kouluarjessakin.

The case study is a part of the research and art‐based developmental project Rinnalla (Side by Side) – Mentors of Arts‐ and Narrative‐based Approaches as a Support for Social‐Emotional Learning and Growth in Early Childhood Education, where arts and narrative‐based methods were used to support children’s social‐emotional growth in early childhood education. This research focuses on six‐year‐old children’s experiences of a fairy tale and music based on H.C. Andersen’sThe Ugly Duckling. The research questions are: (1) How do children express the emotions they experience while listening to a fairy tale and music? (2) How do the children express and build their peer relationships through communication while drawing? The intervention was implemented in a preschool group of 15 children. The data included around 120 minutes of recorded video and 30 drawings. The holistic and context‐sensitive interpretation method of visual analysis was used to analyse the data. The interpretation demonstrated the importance of peer relationships and offered insight into the context significance. By drawing together and telling small stories in a shared time and place, the children negotiated their roles within the small group. They strengthened friendships and built peer relations. The drawing situation probably exposed pre‐existing tensions between the children, and the children showed interest, support, care, and willingness to welcome others. The music and fairy tale experiences allowed children to process emotions and share their current daily lives.

Ranskalainen fenomenologi Maurice Merleau-Ponty vaikuttui taidemaalarin tavasta kohdata ja tuoda näkyväksi maailma sellaisena kuin se alkuperäisessä havainnossa näyttäytyy. Saman alkuperäisen maailman äärellä työskentelevät myös filosofi, opettaja ja empiristi. Nykymaailman kiireessä ryntäämme usein turhan nopeasti piirtämään ilmiöille tiukkoja ääriviivoja ja hukkaamme maailman moniulotteisuutta sekä vaihtoehtoisia perspektiivejä.